Askel kerrallaan kohti ilmastonmuutokseen varautumista

Ilmastonmuutoksen edetessä on välttämätöntä kiinnittää huomiota hillinnän lisäksi sopeutumis- ja varautumistoimiin. Varautumisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla valmistaudutaan akuutteihin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Sopeutumista taas pidetään pitkäkestoisempana strategisena prosessina, jolloin pyritään vastaamaan vähitellen muuttuvien ilmasto-olosuhteiden asettamiin haasteisiin. (Suomen Kuntaliitto 2020.)

Kuvassa kaksi henkilöä kävelee talvella kaupungin kävelykadulla. Toisella henkilöllä on kädessään sateenvarjo.]
Kuva 1. Lahden keskusta tammikuussa 2023. Tulevaisuudessa talven sateista yhä suurempi osa tulee vetenä. (Kuva: Essi Malinen-Lallukka)

Ilmastoriskeihin, eli ihmistoiminnalle ja luonnolle ilmasto-olosuhteista ja niiden muuttumisesta aiheutuviin potentiaalisiin haittoihin, on kunnissa varauduttu vaihtelevasti (Suomen Kuntaliitto 2020). Lahden kaupungilla on kattava ilmastonmuutokseen varautumisen suunnitelma, mutta työ on vasta käynnistymässä muissa Päijät-Hämeen kunnissa ja maakuntatasolla (Päijät-Hämeen liitto 2021). Esimerkiksi myrskyt, rankkasateet ja helleaallot ovat kunnille yhteisiä riskitekijöitä (Suomen Kuntaliitto 2020).

LAB-ammattikorkeakoulussa on alkanut uusi hanke, Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen, jonka tavoitteena on Päijät-Hämeen kuntien ilmastonmuutokseen varautumisen ja sopeutumisen suunnittelun parantaminen, kuntien käytännön varautumistoimenpiteiden toimeenpanon edistäminen, kuntien tarpeiden selkeyttäminen, sidosryhmien yhteistyön tiivistäminen sekä informaation tuottaminen. Osatoteuttajana mukana on Iitin kunta, joka toimii hankkeen kokeilualustana sekä esimerkkinä muille kunnille. Hanke osallistuu maakunnallisen ilmastonmuutoksen sopeutumis- ja varautumissuunnitelman laatimiseen yhteistyössä Päijät-Hämeen liiton koordinoiman ilmastotyöryhmän kanssa. (LAB 2023.)

Hulevesien hallintaa ja hellekestävyyttä

Päijät-Hämeessä ilmasto on jo lämmennyt 0,6 °C edelliseen 30-vuotisjaksoon verrattuna. Kasvihuonekaasupäästöjen kehittymisestä riippuen vuonna 2050 Päijät-Hämeessä on 1,8–2,8 °C lämpimämpää kuin nyt. Muutokset ovat suurempia talvella kuin kesällä. Talven pituus lyhenee, pakkaspäivien määrä vähenee, pysyvä lumipeite saapuu myöhemmin ja lumen sekä roudan määrä vähenee. Vuotuisten sademäärien puolestaan arvioidaan kasvavan Päijät-Hämeessä 5–7 prosenttia. Rankkasateiden yleistyessä ja niiden voimakkuuden kasvaessa myös hulevesitulvien riski kasvaa (kuva 2). (Suomen ilmastopaneeli 2021.)

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulviin kuvattuna vaikutusalueittain kahdessa eri aikaperspektiivissä. Muutos 2040 ja Muutos 2080. Vaikutukset vaihtelevat alueittain, sopeutumisella ja varautumisella voidaan vaikuttaa tulvariskeihin
Kuva 2. Ilmastonmuutos vaikuttaa tulviin myös Suomessa (Parjanne et al. 2021)

Askeleet -hankkeessa pyritään vastaamaan kuntien tarpeisiin, jotka liittyvät henkilöstön tietoisuuden lisäämiseen ja viestintään ilmastonmuutokseen varautumisesta.  Hankkeessa kehitetään kuntien avuksi ilmastonmuutokseen varautumisen työkalu ja toimenpiteisiin ohjaavat toimintakortit. Työ aloitetaan luomalla erilaisia skenaarioita ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja sen aiheuttamista riskeistä kohdealueille. Kuntatason toimina Iitissä toteutetaan hulevesiselvitys sekä selvitys kasvillisuuden hyödyntämisestä sään ääri-ilmiöihin varautumisessa. LABin opiskelijat osallistuvat mm. kasvillisuuden alustavan kartoituksen toteuttamiseen.

Sidosryhmäyhteistyötä on tarkoitus lisätä työpajojen avulla, joissa pyritään selvittämään eri osapuolten tarpeita ja toiveita varautumiseen liittyen. Yhteistyötä tiivistäviä käytäntöjä kehitetään näiden tulosten pohjalta. Hankkeen aikana myös järjestetään ilmastonmuutoskävelyjä, toteutetaan videoita ja tietoiskuja sekä kirjoitetaan artikkeleita. Hanke vahvistaa osaltaan alueellista ja kunnallista ilmastotyötä sopeutumisen ja varautumisen näkökulmasta.

Kirjoittaja

Essi Malinen-Lallukka toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen -hankkeen asiantuntijana.

Lähteet

LAB. 2023. Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen. Viitattu 26.1.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/askeleet-ilmastonmuutokseen-varautumiseen

Parjanne et al. 2021. Suomi hankkeen loppuraportti, Gregow et al. 2021. Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus, 2022 Ilmasto-opas.fi. Ilmastonmuutos vaikuttaa tulviin myös Suomessa. Viitattu 30.12.2022. Saatavissa https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/ipcc-n-6-arviointiraportin-osaraportin-2-infografiikat-kuvaavat-ilmastonmuutoksen-vaikutuksia-ja-sopeutumista

Päijät-Hämeen liitto. 2021. Päijät-Hämeen ilmastotiekartta. Viitattu 29.12.2022. Saatavissa https://paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2021/02/Ilmastotiekartta_final.pdf

Suomen ilmastopaneeli. 2021. Suomen ilmastopaneelin raportti 2/2021 – Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet. Ote raportista – Päijät-Häme. Viitattu 30.12.2022. Saatavissa https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2021/09/SUOMI-raportti_paijat-hame.pdf

Suomen Kuntaliitto. 2020. Kuinka kunnat kohtaavat ilmastonmuutoksen? Opas varautumistyön kehittämiseen. Viitattu 29.12.2022. Saatavissa https://julkaisut.kuntaliitto.fi/2081

Linkit

Linkki 1: LAB. 2023. Askeleet ilmastonmuutokseen varautumiseen. Viitattu 26.1.2023. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/askeleet-ilmastonmuutokseen-varautumiseen