Maaseudun vähähiiliset energiaratkaisut -hankkeen järjestämässä Aurinkosähkön kannattavuus -webinaarissa puhuttiin aurinkosähköjärjestelmien eroista. Aurinkosähköjärjestelmän pääosat ovat katolle tai seinään liitetyt aurinkopaneelit tai maassa telineiden päällä olevat aurinkopaneelit, jotka liittyvät inverttereihin. Invertterit muuntavat tasavirtaa vaihtovirraksi. Invertterit kytkeytyvät maadoitettuun sähkökeskukseen, josta sähkö lähtee kulutuslaitteille. (Keski-Luopa 2022.)
Linkki Maaseudun vähähiiliset energiaratkaisut -hankkeen nettisivuille.
Aurinkosähköjärjestelmä voidaan toteuttaa kolmella tavalla: keskusinvertterillä, mikroinvertterillä tai tuotannon optimoijilla. Keskusinvertteriin, johon liitetään useita aurinkopaneeleita, on määritelty maksimi, kuinka paljon paneeleita voidaan liittää ja minimi, jolla järjestelmä saadaan käyntiin. Mikroinvertteri on paneelikohtainen invertteri. Tuotannon optimoijat -järjestelmä sisältää keskusinvertterin, mutta jokaisen paneelin tuotantoa optimoidaan erikseen, eli tuotannonoptimoija on liitetty paneeliin. Jos keskusinvertterin kautta toimivissa aurinkosähköjärjestelmissä yksikin aurinkopaneeli on varjossa, se vähentää kaikkien aurinkopaneelien tehoja. Mikroinvertterillä ohjatussa järjestelmässä yhden paneelin varjoinen paikka ei vaikuta muihin paneeleihin millään tavalla. (Keski-Luopa 2022.)
Keskusinvertterijärjestelmässä valvotaan vain keskusinvertteriä, eikä yksittäisestä aurinkopaneelista tiedetä mitään. Mikroinvertteri- ja tuotannonoptimointijärjestelmissä tiedetään jokaisen aurinkopaneelin tila. Keskusinvertteriin ei voi lisätä enempää aurinkopaneeleja kuin on alun perin määritelty, ja lisättävien aurinkopaneelien pitäisi olla samanlaisia kuin alkuperäiset. Mikroinvertterijärjestelmää voi laajentaa koska vain. Mikroinvertterillä ja tuotannon optimoijilla myös aurinkopaneelien paikkoja voi vaihtaa, ja voi esimerkiksi sijoittaa paneeleita eri ilmansuuntiin. Jos keskusinvertterijärjestelmässä keskusinvertteri hajoaa, mikään ei toimi, mutta mikroinvertteri- ja tuotannonoptimointijärjestelmissä yhden invertterin hajoaminen ei vaikuta muiden aurinkopaneelien toimintaan. (Keski-Luopa 2022.)
Miten aurinkosähköpaneelit kannattaa sijoittaa?
Sähkön vähittäishinta, rakennuksen sähköntarve eri vuorokaudenaikoina ja aurinkopaneelien suunnat vaikuttavat aurinkosähköjärjestelmien kannattavuuteen. Jos halutaan mahdollisimman paljon sähköä omaan käyttöön ja sähköntarve on suurimmillaan aamulla ja illalla, aurinkosähköpaneelit kannattaa suunnata itään ja länteen. Jos sähköntarve on tasaista eri vuorokaudenaikoina ja halutaan maksimoida omavaraisuus, kannattaa järjestelmä suunnata kahteen eri ilmansuuntaan, esimerkiksi kaakkoon ja lounaaseen. Jos taas on tarkoitus myydä ylijäämäsähköä sähköyhtiölle, kannattaa järjestelmä suunnata etelään. Aurinkosähkömoduulit kannattaa sijoittaa katolle, koska siellä ne eivät vie tilaa muulta toiminnalta. (Meriläinen et al. 2022.)
Milloin pienyrityksen kannattaa valita aurinkosähkö?
Suomessa tuotetusta sähköstä vain 0,5 % tuotettiin aurinkovoimalla vuonna 2022, vaikka sen avulla voitaisiin saada säästöjä aikaan (Jouttijärvi 2023). Aurinkosähköjärjestelmä kannattaa mitoittaa siten, että saisi käytettyä kaiken sähkön itse, mikä onnistuu parhaiten yrityksissä, joissa sähköntarve pysyy tasaisena. Maaseudun palveluyritysten vähähiiliset energiaratkaisut -hankkeessa on mukana sote-alan yrityksiä, joissa on asumisyksiköitä. Niissä sähkönkulutus on suurin piirtein samanlaista koko ajan, koska lämmitys hoidetaan muulla tavalla. Hankkeessa on mukana myös yrityksiä, joissa on jäähdytystä ja kylmälaitteita, ja myös niissä aurinkosähköjärjestelmä on kannattava.
Kirjoittaja
Eija Lantta työskentelee LAB-ammattikoulussa TKI-asiantuntijana Maaseudun palveluyritysten vähähiiliset energiaratkaisut -hankkeessa ja projektipäällikkönä KoKo – Kohti Koulutusta -hankkeessa.
Lähteet
Jouttijärvi, S. 2023. Aurinkoenergialla on Suomessakin valoisa tulevaisuus. Turun yliopisto. Viitattu 11.10.2023. Saatavissa https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/aurinkoenergialla-on-suomessakin-valoisa-tulevaisuus
MariaKodfrida. 2015. Aurinkopaneelit, sijoitus. Pixabay / CCO. Viitattu 19.10.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/aurinkopaneelit-sijoitus-943999/
Meriläinen, A., Puranen, P. Kosonen, A. & Ahola, J. 2022. Optimization of rooftop photovoltaic installations to maximize revenue in Finland based on customer class load profiles and simulated generation. Solar Energy. Vol. 240, 422-434. Viitattu 11.10.2023. Saatavissa https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0038092X22004030?via%3Dihub
8510670. 2019. Teknikko, aurinkopaneeli, uusiutuva. Pixabay / CCO. Viitattu 19.10.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/teknikko-aurinkopaneeli-uusiutuva-3936985/
Linkit
Linkki 1. LAB. 2023. Maaseudun palveluyritysten vähähiiliset energiaratkaisut. Viitattu 17.10.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/maaseudun-palveluyritysten-vahahiiliset-energiaratkaisut
