Purkupuun kierrättämisestä

EU:n uuden jätedirektiivin mukaan jäsenmaiden on kierrätettävä 70 % rakennus- ja purkujätteistä materiaalina (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, §11). Purkupuun kierrätys voi kuitenkin olla hankalaa, sillä purkukohteiden puujäte on yleensä hyvin sekalaatuista. Se voi sisältää puhdasta, käsittelemätöntä puuta tai painekyllästettyä, vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa puuta tai mitä tahansa siltä väliltä. Myös puun uudelleenkäyttö sellaisenaan saattaa vaikeutua purkuprosessissa käytettävien koneiden takia. Tällä hetkellä suurin osa Suomessa syntyvästä purkupuusta poltetaan energiaksi polttolaitoksissa, jota ei kuitenkaan jätelain (646/2011) 2 luvun 8 §:n mukaan lasketa kierrätykseksi (Seppälä 2020, 1).

Kierrätysasteen nostamiseksi on mm. otettu käyttöön yrittäjille suunnattu Materiaalitori.fi -palvelu, jossa jätteiden tuottajat voivat etsiä jätteelleen mahdollista hyödyntäjää. Palvelun käyttö on pakollista niille, jotka tarvitsevat kunnan jätehuoltopalveluita yli 2000 € / vuosi. Myös yksityishenkilöiden olisi hyvä miettiä omissa pienemmissä purkuprojekteissaan olisiko puulle mahdollista uusiokäyttöä jäteasemalle viennin sijaan. (Materiaalitori 2020.)

Purkupuun lajittelu

Jos puulle ei kuitenkaan löydy uutta käyttökohdetta, tulee sen lajittelussa noudattaa paikallisen jäteaseman ohjeita. Yleisesti poltettavaksi menevään puujätteeseen kelpaa sekä käsittelemätön puu (käsittelemätön rakennuspuu, puuviilu, lämpökäsitelty puu yms.) että käsitelty puu (maalattu puu, vaneri, lastulevy, MDF-levyt yms.). Polttoon ei kelpaa kangasta, lasia tai PVC-muovia sisältävät puut, risut, kannot ja kyllästetyt puut. (KIVO 2020.)

Puujätteen mahdolliset haitalliset aineet (pois lukien kyllästepuu), kuten lyijymaalit, palonestoaineet ja liimat, eivät vaikuta polttoprosessiin.

KUVA 1. Luvattomasti hävitettyä purkupuuta. (Kuva: Taneli Seppälä)

Kyllästetyn puun kierrätys

Vanhemmassa CCA-kyllästetyssä puutavarassa käytettävät kromi ja arseeni ovat nykyään kiellettyjä kuluttajatuotteissa ja uudemmassa kyllästepuussa onkin vain turvallisempia kuparisuoloja. Kyllästepuuta käytetään vaativissa ulkokohteissa, kuten terasseissa, aidoissa, laitureissa ja pihakalusteissa. Kovempia aineita, kuten arseenia ja kromia, löytyy edelleen ammattikäyttöön tarkoitetuissa kohteissa: sähköpylväissä, siltarakenteissa ja ratapölkyissä. (Tukes 2018.)

Koska vanhempaa ja uudempaa kyllästepuuta ei pystytä teollisesti vielä erottelemaan, luokitellaan kyllästetty puu aina vaaralliseksi jätteeksi ja sitä voidaan vastaanottaa vain Demolite Oy:n Tuuloksen terminaalissa tai Fortum Waste Solutions Oy:n Riihimäen polttolaitoksella. Kotitalouksien käytöstä poistetut kyllästepuut voi toimittaa kunnan jäteasemalle, josta ne kuljetetaan em. kohteisiin. Kyllästettyä puuta ei saa polttaa kotona eikä haudata maahan (kuva 1) sen sisältämien haitallisten tehoaineiden takia.

RAPUPUU-hanke

Tämä blogi liittyy Ympäristöministeriön rahoittaman ja LUT-yliopiston ja LAB-ammattikorkeakoulun vetämän RAPUPUU-hankkeen toimeksiantona tehtyyn opinnäytetyöhön ”Rakennus- ja purkupuumateriaalissa esiintyvät nykyisin säädellyt ja haitalliset aineet”, jossa tutkittiin mm. puun haitallisiin aineisiin liittyvää lainsäädäntöä ja aineiden vaikutuksista ihmiseen ja ympäristöön (Seppälä 2020).

Kirjoittajat

Taneli Seppälä on joulukuussa 2020 LAB-ammattikorkeakoulusta valmistunut energia- ja ympäristötekniikan opiskelija, joka kirjoitti opinnäytetyön Rakennus- ja purkupuumateriaalissa esiintyvät nykyisin säädellyt ja haitalliset aineet.

Kristiina Lillqvist työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa puutekniikan yliopettajana sekä RAPUPUU-hankkeen projektipäällikkönä.

Lähteet

KIVO. 2020. Puu. Kierrätys.info – palvelu. [Viitattu 10.12.2020]. Saatavissa: https://www.kierratys.info/puu/

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY. EUR-Lex. [viitattu 20.5.2021]. Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32008L0098

Jätelaki 646/2011. Finlex. [Viitattu 10.12.2020]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110646

Materiaalitori. 2020. Tietoa palvelusta. [Viitattu 10.12.2020]. Saatavissa: https://www.materiaalitori.fi/tietoa-palvelusta

Seppälä, T. 2020. Rakennus- ja purkupuumateriaalissa esiintyvät nykyisin säädellyt ja haitalliset aineet – Selvitystyö: RAPUPUU-hanke. AMK -opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Energia- ja ympäristötekniikka. Lahti. [Viitattu 20.5.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726545

Tukes. 2018. Arseenilla käsitellyn puutavaran käyttörajoitusten soveltaminen [viitattu 20.5.2021]. Saatavissa: https://tukes.fi/documents/5470659/6372697/Arseenilla+k%C3%A4sitellyn+puutavaran+k %C3%A4ytt%C3%B6rajoitukset/2a2e376b-a5b6-4c81-b2d5- 4306bf7b38de/Arseenilla+k%C3%A4sitellyn+puutavaran+k%C3%A4ytt%C3%B6rajoituks et.pdf

Linkit

Linkki 1. Jätelaki 646/2011 [viitattu 10.12.2020]. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110646

Linkki 2. LAB. 2021. Rakennus- ja purkujätteestä tehtyjen tuotteiden tuoteturvallisuus. [Viitattu 18.5.2021]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/rapupuu

Linkki 3. Seppälä, T. 2020. Rakennus- ja purkupuumateriaalissa esiintyvät nykyisin säädellyt ja haitalliset aineet – Selvitystyö: RAPUPUU-hanke. AMK -opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Energia- ja ympäristötekniikka. Lahti. [Viitattu 20.5.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120726545

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.