Hiukka koirankarvasta ja sivutuotelainsäädännöstä

Eri kokoisia koiria istumassa rivissä.
Kuva 1. Koiria on paljon, joten niin on myös hyödynnettävää koirankarvaa (Lim 2018)

Materiaalien kehittämisessä täytyy ottaa huomioon niitä koskeva lainsäädäntö. EU:n sivutuotelainsäädäntö ohjaa eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä (EU 2011). Suomessa säädöksen noudattamista valvoo Ruokavirasto.

Ruokaviraston ohjeistus koirankarvan ja lampaanvillan käytölle Hiukka-hankkeen tuotekehitysprojekteissa oli loppuvuodesta 2021, ettei koirankarvaa saa käyttää. Koirankarva kuului sivutuoteluokkaan 1, jonka vuoksi se tuli hävittää polttamalla. Lampaanvillaa on mahdollista käyttää, kunhan se käsitellään sivutuotelainsäädännössä annettujen ohjeiden mukaisesti. Lampaanvilla kuuluu sivutuoteluokkaan 3. (EU 2011; Torniainen 2021.)

Tämä ohjeistus vaikutti kaikkiin tuotekehitysprosesseihin, sillä sen hetkisessä hiukkamateriaalissa oli hiuksen lisäksi koirankarvaa ja villaa. Näitä materiaaleja oli käytetty paremman huopuvuuden ja myös muiden teknisten ominaisuuksien vuoksi. Hiukkamatossa olisi siis saanut käyttää vain hiuksia, mahdollisesti villaa ja muita orgaanisia kuituja kuten hamppua tai nokkosta, mutta ei koirankarvaa.

Koirien määrä on lisääntynyt koronavuosien aikana

Koirankarvasta hiukkamateriaalina ei haluttu luopua. Sitä tulee määrällisesti paljon enemmän kuin hiusta ja sen hyödyntäminen tuotteissa vaikuttaisi huomattavasti myös syntyvän sekajätteen määrään. Hiusta tulee kampaamossa päivittäin roskasäkillinen, kun taas koirankarvaa tulee yhdellä trimmauskerralla isosta koirasta saman verran. Koiria oli tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 yhteensä 700 000 (Kennelliitto 2018). Koiria on rekisteröity koronavuosina 17 % enemmän, kuin aikaisemmin. Vuonna 2021 rekisteröitiin 52 771 koiraa. (STT 2022)

Ruokavirasto auttoi hiukkamateriaalin rekisteröintiohjeiden sekä katemateriaalivaatimusten suhteen ohjeistamalla selvittämään hiukka-katemateriaalin haitalliset aineet. Koirankarva-asia eteni Maa- ja metsätalousministeriön keskusteluista EU komission alatyöryhmään.

Hiukkamateriaalin mahdollista raskasmetallikuormaa tutkii Energia- ja ympäristötekniikan alan opinnäytetyönään Raisa Pajarinen. Hän kiinnitti vielä kerran huomiota asetukseen, joka määrää materiaalien sivutuoteluokituksen ja nosti esiin, että koirankarva näyttäisi olevan väärässä sivutuoteluokassa. Tämän perusteella tehtiin alkuvuodesta 2021 uusi tiedustelu Ruokavirastoon.

Mies mustassa t-paidassa kampaa valkoista pitkäturkkista pientä koiraa.
Kuva 2. Koirankarvaa tulee trimmaamoista (Boney 2018)

Maaliskuussa 2022 Ruokavirastosta kerrottiin, että ministeriö on neuvotellut muiden jäsenmaiden kanssa. Suomessa päädyttiin ratkaisuun, että trimmaamossa muodostuva koirankarva tulkitaan kuuluvaksi sivutuoteluokkaan 3. Näin ollen karvan hyödyntäminen on mahdollista. Hyödyntämisessä tulee ottaa huomioon samat vaatimukset kuin lampaanvillan hyödyntämisessä. (EU 2011; Torniainen 2022)

Hankkeen ansiosta koirankarvaa voi nyt hyödyntää kuluttajatuotteissa Suomessa. Olisi hukkaan heittämistä päästää näin hyviä ominaisuuksia omaava materiaali sekajätteeseen. Siitä voi tehdä vaikka öljyntorjuntamattoja tai hulevesisuodattimen.

Kirjoittaja

Paula Nurminen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa projektisuunnittelijana Muotoilun TKI-yksikössä ja toimii Hiukka – Hius- ja muu orgaaninen kuitu muovin korvaajana -hankkeessa projektipäällikkönä.

Hiukka – Hius- ja muu orgaaninen kuitu muovin korvaajana -hankkeessa etsitään tapoja hyödyntää hiusten ja muiden orgaanisten kuitujen hyviä ominaisuuksia hiukkamateriaalina. Hankkeessa kehitetään muovia korvaavia tuotteita vedenpuhdistukseen, viherrakentamiseen ja öljyntorjuntaan. Hankkeen aikana kootaan taustatutkimus kiertotalouden liiketoimintamalleista ja sen perusteella tehdään koulutuspilotti alalla toimiville pk-yrityksille. Tuloksista kootaan raportti ja kirjoitetaan artikkeli LAB Design Annual Review julkaisuun.

Lähteet

Boney. 2018. Nimetön kuva. Unplash. Viitattu 9.5.2022. Saatavissa https://unsplash.com/photos/dHIRbh9En6I

EU 2011. Euroopan Unionin Virallinen lehti: Asetus (EU) No 142/2011 liite XIII. Viitattu 1.4.2022. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32011R0142&from=en

Kennelliitto. 2018. TILASTOKESKUS TARKISTI LASKELMAA KOIRIEN MÄÄRÄSTÄ: KOIRIA ON SUOMESSA 700 000. Viitattu 29.3.2022. Saatavissa https://www.kennelliitto.fi/tietoa-meista/uutiset/tilastokeskus-tarkisti-laskelmaa-koirien-maarasta-koiria-suomessa-700-000

Lim, H. 2018. Pink Wall Full of Dogs. Unplash. Viitattu 9.5.2022. Saatavissa https://unsplash.com/photos/U6nlG0Y5sfs

STT. 2022. Koiranpentujen rekisteröintien kasvu jatkui toisena koronavuonna: Kennelliitto rekisteröi lähes 52 800 koiraa vuonna 2021. Viitattu 29.3.2022. Saatavissa https://www.sttinfo.fi/tiedote/koiranpentujen-rekisterointien-kasvu-jatkui-toisena-koronavuonna-kennelliitto-rekisteroi-lahes-52-800-koiraa-vuonna-2021?publisherId=1744&releaseId=69928873

Torniainen, M. 2021. Ylitarkastaja/Senior Adviser. Ruokavirasto/Finnish Food Authority. Sähköpostiviestit 2021-2022.

Linkit

Lab. 2022. Hiukka – Hius- ja muu orgaaninen kuitu muovin korvaajana. Viitattu 12.5.2022. Saatavissa lab.fi/fi/projekti/hiukka2

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.