Julkiset hankinnat tulee tehdä hankintalainsäädännössä säädettyjä menettelytapoja noudattaen. Sääntelyn tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä (ks. Kemppinen 2024).
Hankintalain 32 §:n mukaan avoimessa hankintamenettelyssä hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen ja laatii sähköisen kaikille avoimen tarjouspyynnön, jonka perusteella kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen kyseiseen kilpailutukseen (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016).
Julkisissa hankinnoissa avoin menettely lienee kaikkein eniten käytetty ja tunnetuin. Avoin menettely on teknisesti yksinkertainen ja sen keskeisimpänä etuna voidaan pitää sitä, että siinä on verrattain vähän eri vaiheita ja määräaikoja. Haittapuolena ovat sellaiset tilanteet, joissa tarjouksia odotetaan paljon tai tarjouksen tekeminen on kilpailuun osallistuvalle yritykselle vaivalloista. Silloin kun valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus, avoimessa menettelyssä tarjousten tarkastaminen ja tarjousten vertailu voi osoittautua työlääksi. Erityisesti tämä korostuu hankinnoissa, joissa on määriteltynä useita vertailuperusteita. Monesti hankintayksiköt päätyvät kuitenkin avoimen menettely käyttämiseen, koska ne tuntevat sen kaikkein parhaiten (Eskola ym. 2017).
Avoin menettely käynnistyy hankintailmoituksen julkaisemisella HILMA-ilmoituskanavassa. Hankintayksikkö voi julkaista ilmoituksen myös muualla. Monesti hankintailmoituksia julkaistaan lisäksi organisaation omilla internetsivuillaan tai paikallislehdessä. Kun hankintailmoitus on julkaistu, hankintayksikkö voi lähettää tarjouspyyntöjä sopiville toimittajille. Avoimessa menettelyssä on keskeistä, että kaikki halukkaat toimittajat voivat osallistua kilpailutukseen (Eskola ym. 2017).
Tarjouspyynnössä tarjouksen tekemiseen on varattava riittävästi aikaa, pääsääntöisesti 30 päivää (JYNY 2024). Mikäli hankintayksikkö ei hyväksy sähköisessä muodossa jätettyjä tarjouksia, silloin aikaa tarjouksen jättämiseen on 35 päivää (JYNY 2024). Kiireellisissä tilanteissa avoimessa menettelyssä voidaan tarjousaika lyhentää asianmukaisilla perusteilla 15:ta päivään (Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016). Tarjousaikaa määriteltäessä tulee kuitenkin huomioida hankinnan laajuus ja luonne (JYNY 2024).
Avoimen menettelyn edut
Kun tarjousten jättöaika on päättynyt, hankintayksikkö tarkastaa tarjoajien soveltuvuuden ja tarjousten sisällön, että ne vastaavat tarjouspyyntöä (Eskola & Ruohoniemi 2017). Tämän jälkeen jätetyt tarjoukset vertaillaan tarjouspyynnössä esitettyjen kriteerien perusteella. Tarjouskilpailun voittaa hinnaltaan halvin, kokonaistaloudellisesti edullisin taikka hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä ilmoitettujen valinta- ja vertailuperusteiden mukainen paras tarjous (Eskola ym. 2017).
Avoimen menettelyn etuja ovat sen monipuolinen käytettävyys lähes kaikenlaisissa hankinnoissa. Se on rakenteellisesti yksivaiheinen, käynnistetään hankintailmoituksella ja antaa yrityksille laajasti mahdollisuuden osallistua kilpailutukseen.
Kirjoittaja
Jarmo Kemppinen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa opettaen muun muassa liiketalouden juridiikkaa.
Lähteet
Eskola, S., Kiviniemi, E., Krakau, T. & Ruohoniemi, E. 2017. Julkiset hankinnat. Alma Talent Oy. Viitattu 11.6.2024. Saatavissa https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/DAGBHXCTDG#/kohta:3/piste:b1246
JYNY. 2024. Avoin menettely. Julkisten hankintojen neuvontayksikkö. Viitattu 11.6.2024. Saatavissa https://www.hankinnat.fi/eu-hankinta/eu-hankintamenettelyt/avoin-menettely
Kemppinen, J. 2024. Mikä ihmeen julkinen hankinta? LAB Focus. Viitattu 17.6.2024. Saatavissa https://blogit.lab.fi/labfocus/mika-ihmeen-julkinen-hankinta/
Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 1397/2016. Finlex. Viitattu 11.6.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161397#Pidm46111191429856
RyanMcGuire. 2014. Kädenvääntö, veto. Pixabay. Viitattu 17.6.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/k%C3%A4denv%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6-veto-yksiv%C3%A4rinen-567950/
