Palvelujärjestelmän perustana tulisi olla kansallisen lapsistrategian mukaan lapsi- ja perhelähtöisyys. Varhainen tuki edistää hyvinvointia ja terveyttä ja sen avulla ehkäistään raskaampien palveluiden tarvetta. (Valtioneuvosto 2021, 24.) Kohtaamispaikat ovat tärkeitä matalan kynnyksen paikkoja, joista vanhemmat saavat tukea ja ohjausta, ja ne kuuluvat osaksi hyvinvointialueiden perhekeskuksia. Integraation ja monialaisen yhteistyön avulla asiakkaan palveluihin pääsy helpottuu ja tietämys eri palveluiden vaihtoehdoista lisääntyy (Raitakari ym. 2019, 22–23). Kohtaamispaikkatoiminnan tavoitteena on osallisuuden mahdollistaminen, perheiden voimavarojen ja hyvän arjen edistäminen, perheiden ja vanhempien yksinäisyyden kokemuksien vähentäminen sekä vanhemmuuden, vertaisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen (THL 2023).
Tuusulassa järjestetään avointa perhetoimintaa, joka on lasten ja vanhempien kohtaamispaikka, neljässä perhetuvassa kunnan eri kuntakeskuksissa (Tuusula 2022). Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella, johon Tuusula kuuluu, on jokaisessa kunnassa valittu yksi hyvinvointialueen yhteistyökohtaamispaikka, jossa on saatavilla myös perhekeskuksen lähipalveluita (Keusote 2022).
Avoimen perhetoiminnan kehittämiseen suunnatun YAMK-opinnäytetyön (Wulff 2024) tarkoituksena oli tuottaa kehittämisehdotuksia toiminnalle. Tavoitteena oli kehittää avointa perhetoimintaa vastaamaan perheiden toiveita ja tarpeita. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, ja sen lähestymistapana oli toimintatutkimus. Opinnäytetyön aineisto kerättiin asiakkaille suunnatulla sähköisellä kyselyllä sekä henkilökunnan ideointityöpajalla, jonka pohjalta syntyi ehdotus toiminnan kehittämiseksi. Kyselyn tulosten mukaan suurin osa vastaajista kokee avoimen perhetoiminnan edistävän heidän perheensä hyvinvointia sekä avoimesta perhetoiminnasta olleen apua vanhemmuuteen ja/tai lapsiperhearjessa.
Tarve kohtaamispaikoille ja vertaistuelle
Tarpeet täyttävä tuki vanhemmuudelle ja parisuhteelle tukee sekä lapsen että vanhempien hyvinvointia. Lapsen hyvinvoinnin perustaa vahvistetaan tukemalla vanhempien lapsen kanssa toimimista sekä lämmintä, positiivista suhdetta lapseen. (Pelkonen 2019, 106.)
Vanhemmilla on merkittävä tarve kohtaamispaikoille ja vertaistuelle. Toiselta vanhemmalta tai vapaaehtoiselta saatu vertaistuki, keskusteluseura ja kohdatuksi tuleminen auttavat arjessa jaksamisessa. (Heiskanen ym. 2019, 32.) Vertaisryhmätoiminta mahdollistaa verkostoitumisen ja suhteiden solmimisen yksin olemisen sijasta (Neitola 2023, 322). Asiakaskyselyn vastauksissa suurimmaksi syyksi avoimeen perhetoimintaan osallistumiselle nousi vanhemman seura ja vertaistuki, muita yleisimpiä syitä olivat tekeminen ja toiminta sekä leikkikaveri lapselle ja ryhmässä olemisen harjoittelu. Säännölliset kävijät nimesivät ohjaajat suurimmaksi syyksi siihen, mikä saa heidät osallistumaan toimintaan uudestaan. Muita syitä olivat viihtyvyys ja tunnelma sekä seura ja vertaistuki. (Wulff 2024, 41–42.)
Kirjoittajat
Jenni Wulff opiskeli LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -tutkintoa lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutusohjelmassa.
Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori.
Lähteet
Baby_Lama. 2023. Lama, F.B. AI-luotu, leikkihuone, äiti. Pixabay. Viitattu 19.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/ai-luotu-leikkihuone-%C3%A4iti-8446730/
Heiskanen, L., Helamaa, T., Laru, S., Muuronen, K., Salmi, A., Satuli-Kukkonen, T. & Ukkonen-Wallmeroth, J. 2019. Vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen järjestöjen yhteistyönä. Tekosessa: Hakulinen, T., Laajasalo, T. & Mäkelä, J. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen. Teoriasta käytäntöön. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos ohjaus 9/2019. Helsinki: THL.
Keusote. 2022. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen internetsivut. Viitattu 25.3.2023. Saatavissa: https://www.keusote.fi/tukea-lapsiperheiden-arkeen/
Neitola, M., Ursin, P. & Pihlaja, P. 2023. Explaining children´s social relationships in early childhood: the role of parental social networks. European Early Childhood Research Journal 12.9.2023. Viitattu 29.1.2024. Saatavissa https://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.1080/1350293X.2023.2257912
Pelkonen, M. 2019. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki perhekeskuksen ydintehtävänä. Tekosessa: Hakulinen, T., Laajasalo, T. & Mäkelä, J. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen. Teoriasta käytäntöön. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos ohjaus 9/2019. Helsinki: THL.
Raitakari, S., Räsänen, J-M., Kostiainen, T. Juhila, K. 2019. Integroiva työtapa muotoutuvassa perhekeskuskontekstissa. Kriittisten tekijöiden tarkastelua. Tampere, Yliopistopaino. Viitattu 10.10.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1020-2
THL. 2023. Kohtaamispaikka. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.4.2023 Saatavissa https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/perhekeskus/kohtaamispaikka
Tuusula. 2022. Avoin varhaiskasvatus. Tuusulan kunnan internetsivut. Viitattu 25.3.2023. Saatavissa https://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=6002
Valtioneuvosto. 2021. Kansallinen lapsistrategia. Komiteamietintö. Kansallinen lapsistrategian parlamentaarinen komitea. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:8. Viitattu 23.3.2023. Helsinki: Valtioneuvosto. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162864
Wulff, J. 2024. Asiakaslähtöinen avoimen perhetoiminnan kehittäminen Tuusulan perhetuvissa. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala, lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen. Viitattu 20.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024060320224
