Sukupolvenvaihdoksella tarkoitetaan yrityksen omistussuhteiden muutoksia (Immonen & Lindgren 2017, 15). Prosessi on aina ainutlaatuinen ja monivaiheinen kokonaisuus, johon liittyy paljon tunnetiloja. Onnistunut sukupolvenvaihdosprosessi vaatii avointa vuorovaikutusta ja hyvää yhteistyötä eri asianosaisten kanssa. (Leppänen 2022.)
Sukupolvenvaihdosta säätelee useampi eri lainsäädäntö, erityisesti verotukseen liittyen. Verotuksen näkökulmasta sukupolvenvaihdoksella tarkoitetaan yleensä tilanteita, joissa omistajajohtoisen yrityksen omistus vaihtuu omistajan elinaikana tai sen jälkeen ja joissa pyritään minimoimaan luopujan ja/tai jatkajan verokustannuksia (Juusela & Tuominen 2021).
Veroseuraamukset pyritään siis ennakoimaan suunnitteluvaiheessa miettimällä kaupantekotapa, koska perhepiirissä toteutetun sukupolvenvaihdoksen tavoitteena on veroseuraamusten minimoiminen mahdollisimman hyvin. Verotuksen lähtökohtana sukupolvenvaihdoksessa on omaisuuden arvostaminen ja käyvän arvon määrittäminen eri omaisuuslajeille. Kauppatapa taas vaikuttaa siihen, kuinka luopuja ja jatkaja maksavat veroja kaupantoteutumisen jälkeen. (Leppänen 2022; Verohallinto 2022.)
Avoimella keskustelulla perhepiirissä onnistuneeseen sukupolvenvaihdokseen
Sukupolvenvaihdosprosessi toteutettiin Case-tilalla Pohjois-Savossa perhepiirissä onnistuneesti hyvän yhteistyön, avoimen ja rehellisen vuorovaikutuksen avulla. Sukupolvenvaihdoksen suunnitteluvaiheesta alkaen hyödynnettiin ammattitaitoista asiantuntijaa, joka avusti perinnönjaossa, verosuunnittelussa, kaupanteossa ja asianmukaisien sopimusten laatimisessa. (Leppänen 2022.)
Onnistuessaan sukupolvenvaihdos vahvistaa sekä perhettä että yritystä ja turvaa perheyrityksen jatkuvuuden (Lankinen 2020). Hyvin toteutetulla sukupolvenvaihdoksella voidaan saavuttaa taloudellisia ja verotuksellisia hyötyjä. Asiantuntija tuo ulkopuolisen puolueettoman näkemyksen prosessiin ja helpottaa prosessin sujuvuutta. On huolehdittava ajantasaisista perheoikeudellisista asiakirjoista ja varallisuuden suojaamisesta prosessin toteutuksessa. (Lankinen 2020.)
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että hyvä avoin vuorovaikutus perheen kesken sujuvoittaa sukupolvenvaihdosprosessin läpivientiä ja on keskeinen asia onnistuneessa lopputuloksessa. Asiantuntijan avulla saadaan asioihin puolueeton näkökulma ja pystytään laatimaan oikeudellisesti pätevät asiakirjat.
Kirjoittajat
Pirjo Leppänen valmistuu syksyllä 2022 LAB-ammattikorkeakoulusta liiketalouden tradenomiksi (AMK).
Jarmo Kemppinen työskentelee juridiikan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Immonen, R. & Lindgren, J. 2017. Onnistunut sukupolvenvaihdos. 5. uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent Oy.
Juusela, J. & Tuominen, S. 2021. Sukupolvenvaihdoksen verotus. Helsinki: Alma Talent Oy.
Lankinen, L. 2020. Sukupolvenvaihdos – juridiikka ja tunteet kohtaavat. Talouselämä. Viitattu 25.9.2022. Saatavissa https://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/bdo/sukupolvenvaihdos-juridiikka-ja-tunteet-kohtaavat/b16dfd02-84dd-4455-8b97-a4e085768db0
Leppänen, P. 2022. Sukupolvenvaihdosprosessi Case-tilalla. Opinnäytetyö AMK. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Viitattu 25.9.2022. Saatavissahttps://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022092920674
Verohallinto. 2022. Maatilan sukupolvenvaihdos. Viitattu 25.9.2022. Saatavissa https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/maatalousyrittaja/maatilan-sukupolvenvaihdos/
Zonc_Photos. 2018. Jenne, D. John Deere, farmet, traktori. Pixabay. Viitattu 25.9.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/john-deere-8370r-farmet-traktori-3288624/
