Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) on yksi yleisimmistä neuropsykiatrisista häiriöistä, jossa nousevat esille tarkkaavuuden säätelyn häiriöt, yliaktiivisuus ja impulsiivisuus (Tani ym. 2022, 138). ADHD:n diagnosointia varten on kartoitettava lapsen tai nuoren fyysinen ja psyykkinen terveydentila, kehityshistoria sekä perhetilanne ja muut tekijät, kuten stressi- ja opiskeluun liittyvät tekijät (ADHD: Käypä hoito -suositus 2019). Digitaalinen ADHD-alkukartoituslomake on kätevä työkalu, joka lisää joustavuutta ja tehokkuutta kouluterveydenhuollossa.
eAsiointi sosiaali- ja terveyspalveluissa
Digitaaliset palvelut antavat kansalaisille lisää mahdollisuuksia käyttää sosiaali- ja terveyspalveluita paikasta tai ajasta riippumatta. eAsiointi on helppoa, vaivatonta ja nopea keino hoitaa asioita. (Valtiovarainministeriö 2024.) Digitaalisten palveluiden lisääntyessä julkisen terveydenhuollon palveluiden saatavuus tehostuu ja vaikuttavuus paranee, jolla säästetään yhteiskunnan verovaroja ja lisätään alan tehokkuutta ja joustavuutta (European Commission 2022). Asiakkaan palvelunohjauksella ja kehittyvällä teknologian käyttöönotolla vapautetaan ammattilaisten työaikaa varsinaiseen asiakastyöhön (Sosiaali- ja terveysministeriö 2023, 17–18).
Ojala (2024) toteutti YAMK-opinnäytetyön tutkimuksellisena kehittämistyönä. Tarkoituksena oli luoda ehdotus ADHD-alkukartoituslomakkeesta kouluterveydenhuollon eAsiointiin. Tavoitteena oli edistää terveydenhoitajan työajan kohdentumista paremmin ennaltaehkäisevään asiakastyöhön. Ehdotus perustuu kouluterveydenhoitajien näkemyksiin. ADHD-alkukartoituslomake on selkeä, lyhyt ja helposti täytettävä. Kouluterveydenhoitajat toivovat, että vanhemman tai nuoren täyttämästä lomakkeesta saadut tiedot siirtyvät suoraan potilastietojärjestelmään vapauttaen näin kouluterveydenhoitajan työaikaa muuhun asiakastyöhön.
Digitaalisuus voidaan nähdä laajana ja yhteiskuntaa muuttavana voimana, johon yhdistyvät organisaatioiden uudistus, sisäisten prosessien digitalisoituminen ja palveluiden sähköistäminen. Digitalisaatio mahdollistaa uusien ennakoivampia toimintamalleja palveluiden järjestämiseen ja tuo mahdollisuuksia hyvinvoinnin edistämiseen. (Suhonen ym. 2022, 167–169.) Potilastietojärjestelmiin liittyvien tiedonsiirtymisen digiratkaisuja kehitetään jatkuvasti, mutta selväpiirteistä ratkaisua ei ole vielä löydetty. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että kehitys- ja käyttöönottoresursseja kohdennettaisiin kestäviin ratkaisuihin, joilla digipalvelut saataisiin liitettyä palvelutarjontaan. (Pennanen ym. 2023, 26–46.)
Kirjoittajat
Taina Ojala valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntijaksi (terveydenhoitaja YAMK). Hän on kiinnostunut kehittämään digitaalisia ratkaisuja kouluterveydenhuoltoon.
Taina Anttonen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa hyvinvointiyksikön verkkokampuksella. Hän koordinoi sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija (YAMK) -koulutusta, jonka keskiössä ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakas, osaava alan ammattilainen ja työn muuttuvat muodot digitalisoituvassa toimintaympäristössä.
Lähteet
ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypä hoito -suositus. 2019. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologisen yhdistys ry:n, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 12.3.2024. Saatavissa https://www.kaypahoito.fi/hoi50061
European Commission. 2022. Public Health. eHealth: Digital health and care. Overview. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa https://health.ec.europa.eu/ehealth-digital-health-and-care/overview_en
geralt. 2022. Altmann, G. Digitalisointi, muutos, kannettava tietokone. Pixabay. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/digitalisointi-muutos-7114791/
Ojala, T. 2024. Kouluikäisen ADHD- alkukartoituslomakkeen luominen eAsiointiin hyvinvointialueella. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403144351
Pennanen, P., Jansson, M., Torkki, P.,Harjumaa, M., Pajari, I., Laukka, E., Lakoma, S., Härkönen, H. Verho, A., Martikainen, S., Kouvonen, A.& Leskelä, R. 2023. Digitaalisten palveluiden vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja. Viitattu 13.4.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165147/VNTEAS_2023_52.pdf
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2023. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio- ja tiedonhallintastrategia 2023–2030. Viitattu 14.3.2024. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9889-6
Suhonen, M., Leinonen, J., Nurmi, H., Kivirinta, V. & Syväjärvi, A. 2022. Digitalisaatio haastaa hyvinvointijohtamista ja edellyttää uusia painotuksia hallinnon tutkimukselle. Hallinnon Tutkimus 41 (2), 166–173. Viitattu 13.3.2023. Saatavissa https://doi.org/10.37450/ht.113839
Tani, P., Koski, A., Olkkola, S., Grönfors, S., Socada, L., Halkola, V. & Vataja, R. 2022. Aikuisten ADHD-epäilyt – milloin tutkimuksiin? Helsingin yliopisto. Duodecim. Viitattu 13.4.2024. Saatavissa duo16957.pdf (118.44 KB)
Valtiovarainministeriö. 2024. Julkishallinnon digitaaliset palvelut. Viitattu 13.3.2024. Saatavissa https://vm.fi/sahkoiset-palvelut
