Digitaalinen sydän − empatia hyvinvointiteknologian kulmakivenä

Digitaalinen maailma ja kehittyneet teknologia ovat soluttautuneet elämäämme lähes kaikilla tasoilla (Diefenbach 2018, 2–3). Keskustelut teknologisten ratkaisujen roolista ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä ennaltaehkäisyssä ovatkin viime vuosina voimistuneet (Walsh & Groarke 2019, 40–41; Toivonen & Vainionpää 2020, 139–141). Keskustelu teknologiasta ja sen roolista yhteiskunnassa usein liittyy tehokkuuteen, innovaatioihin ja mukavuuteen. Inhimillisyys ja ihmiskeskeisen teknologisen kehityksen merkittävin elementti eli empatia, jäävät keskustelussa vähemmälle. (Sperandeo ym. 2021, 2.) Empatia on kuitenkin voimavara, joka voi muuttaa koko teknologisen maiseman.

Empatian voima teknologisessa vallankumouksessa

Empatia opastaa meitä ymmärtämään toistemme tarpeita, kohtaamaan toisemme ihmisinä (Aaltola 2018; Bove 2019, 31–32). Empatia on kykyä asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää hänen tunteitaan. Se auttaa meitä luomaan syvempiä yhteyksiä toisiimme ja rakentamaan myötätuntoisempaa maailmaa. (Bove 2019, 31–32.) Empatia on kuitenkin moniulotteinen ilmiö, joka koostuu useista eri osatekijöistä (Foxman ym. 2021, 2168). Sen moniulotteisuus voi näyttäytyä erilaisina tunne-, käytös- ja ajattelutapoina, ja se voi vaihdella yksilöllisesti eri tilanteissa (Saari ym. 2022, 100).

Teknologian kehittyessä yhä useammat pyrkivät sisällyttämään empatiaa erilaisiin järjestelmiin ja sovelluksiin. Tämän tavoitteena on, että teknologia kykenee paremmin palvelemaan ihmisten tarpeita ja tuntemuksia. Empatia ohjaa teknologian kehitystä kohti ihmiskeskeisyyttä, se auttaa lievittämään sosiaalisia haasteita sekä rakentamaan yhteisöjä. (Ribeiro ym. 2023, 1–14). Teknologisessa tulevaisuudessa empatia on avain, jonka avulla voidaan avata portti inhimillisyyden ja digitaalisten ratkaisujen välille (Dufva & Rekola 2023, 54–55).

Empatian ja ihmisen monimuotoisuus haastaa teknologian

Jonna Aholainen laati YAMK-opinnäytetyönsä (Aholainen 2024) kirjallisuuskatsauksena yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulun LAB WellTechin kanssa. Opinnäytetyössä selvitettiin, miten erilaiset hyvinvointiteknologiat voivat tukea empatiaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita empatian integrointi tuo tullessaan sekä minkälaisia suosituksia voidaan antaa hyvinvointiteknologioille empatian integroimiseksi osaksi tuotteita ja palveluita. Tutkimuksen pohjalta luotiin LAB WellTechin teknologioiden arviointikehikkoon empatiaulottuvuusosio.

Tulokset osoittavat, että empatian ja ihmisen monimuotoisuus asettaa merkittäviä haasteita teknologian kehittäjille ja näin ollen tekee empatian integroinnista teknologisiin ratkaisuihin äärimmäisen monimutkaista (Inkster ym. 2018, 10; Snyder ym. 2020, 1233–1248; Ma ym. 2022, 638). Keskeinen osa empaattista lähestymistapaa on käyttäjälähtöinen ja käyttökokemusperusteinen suunnittelu (Ribeiro ym. 2023, 1–14). Empatiakonteksti huomioiden, käyttäjäkokemuksen syvemmän merkityksen takana todettiin avautuvan laajempi näkökulma, joka sisälsi turvallisuuden, luottamuksen, käyttäjien taustojen ja tarpeiden ymmärtämisen sekä ihmisen monimuotoisuuden huomioimisen (Inkster ym. 2018, 10; Snyder ym. 2020, 1233–1248; Ma ym. 2022, 638). Yleisesti tuloksista havaitaan, että empatian roolin ymmärtäminen teknologian kontekstissa hyödyttää monialaisesti eri ammattilaisia.  

Lähteet

Aaltola, E. 2018. Miksi empatia. Teoksessa: Aaltola, E. & Keto, S. (toim.) Empatia: myötäelämisen tiede. E-kirja. Helsinki: Into. Primo.

Aholainen, J. 2024. Teknologian ja inhimillisyyden tasapaino: Empatian merkitys digitaalisessa maailmassa ja hyvinvointiteknologian kehittämisessä. Integratiivinen kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 10.3.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403073990

Bove, L. L. 2019. Empathy for service: benefits, unintended consequences, and future research agenda. The Journal of services marketing. Vol. 33 (1), 31–32. Viitattu 10.3.2024. Saatavissa https://www-emerald-com.ezproxy.saimia.fi/insight/content/doi/10.1108/JSM-10-2018-0289/full/pdf

Diefenbach, S. 2018. The Potential and Challenges of Digital Well-Being Interventions: Positive Technology Research and Design in Light of the Bitter-Sweet Ambivalence of Change. Frontiers in psychology. Vol. 9, 2–3. Viitattu 10.3.2024. Saatavissa https://libkey.io/libraries/2417/articles/193209739/full-text-file?utm_source=api_1422

Dufva, M. & Rekola, S. 2023. Megatrendit 2023: Ymmärrystä yllätysten aikaan. Sitran selvityksiä 224. Julkaisu 1.1.2023. Viitattu 10.3.2024. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/

Foxman, M., Markowitz, D. M. & Davis, D. Z. 2021. Defining empathy: Interconnected discourses of virtual reality’s prosocial impact. New media & society. Vol. 23 (8), 2167–2168. Viitattu 10.3.2024. Saatavissa https://journals-sagepub-com.ezproxy.saimia.fi/doi/reader/10.1177/1461444821993120

Inkster, B., Sarda, S. & Subramanian, V. 2018. An Empathy-Driven, Conversational Artificial Intelligence Agent (Wysa) for Digital Mental Well-Being: Real-World Data Evaluation Mixed-Methods Study. JMIR mHealth and uHealth. Vol. 6 (11), 1–10. Viitattu 11.3.2024. Saatavissa https://libkey.io/libraries/2417/articles/241369671/full-text-file?utm_source=api_1422

justDIYteam. 2023. Ai-luotu sydän, piiri. Pixabay. Viitattu 10.3.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/ai-luotu-syd%C3%A4n-piiri-innovaatio-8188708/

Ma, C., Guerra-Santin, O. & Masi, M. 2022. Smart home modification design strategies for ageing in place: a systematic review. Journal of Housing and the Built Environment. Vol. 37 (2), 625–641. Viitattu 11.3.2024. Saatavissa https://www.proquest.com/docview/2667320086/CF48509350E14A46PQ/4?accountid=202350&sourcetype=Scholarly%20Journals

Ribeiro, S.e.S.A., Furtado, M.E.S., Albuquerque, A. & Leite, G.S. 2023. Measuring Empathy in Technical Teams to Improve the UX Quality of Innovative Technological Solutions. Applied Sciences. Vol. 13 (7), 1–14. Viitattu 10.3.2024. Saatavissa https://www.mdpi.com/2076-3417/13/7/4077/pdf?version=1679543689

Saari, E., Koivisto, T., Koskela, I., Känsälä, M., Levonius, V. & Turunen, J. 2022. Enemmän aikaa empatialle? Hoivatyön teknologiavälitteinen viestintä ja työhyvinvointi. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 10.3.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145000/TTL-978-952-391-022-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Snyder, M.M., Dringus, L.P., Schladen, M.M., Chenail, R. & Oviawe, E. 2020. Remote Monitoring Technologies in Dementia Care: An Interpretative Phenomenological Analysis of Family Caregivers’ Experiences. The Qualitative Report. Vol. 25 (5), 1233–1248. Viitattu 11.3.2024. Saatavissa https://ezproxy.saimia.fi/login?&url=https://www.proquest.com/scholarly-journals/remote-monitoring-technologies-dementia-care/docview/2405672427/se-2?accountid=202350

Sperandeo, R., Cioffi, V., Mosca, L. L., Longobardi, T., Moretto, E., Alfano, Y. M., Scandurra, C., Muzii, B., Cantone, D., Guerriera, C., Architravo, M. & Maldonato, N. M. 2021. Exploring the Question: “Does Empathy Work in the Same Way in Online and In-Person Therapeutic Settings?” Frontiers in psychology. Vol. 12 (671790), 2. Viitattu 10.3.2024. Saatavissa https://libkey.io/libraries/2417/articles/499426807/full-text-file?utm_source=api_1422

Toivonen, M. & Vainionpää, J. 2020. Hyvinvointialan yrittäjien tiedot ja käsitykset hyvinvointiteknologiasta – kysely eteläpohjalaisille yrittäjille. Finnish Journal of EHealth and EWelfare. Vol. 12 (2), 139–141. Viitattu 10.3.2024. Saatavissa https://doi.org/10.23996/fjhw.87711

Walsh, J. C. & Groarke, J. M. 2019. Integrating Behavioral Science With Mobile (mHealth) Technology to Optimize Health Behavior Change Interventions. European Psychologist. Vol. 24 (1), 40–41. Viitattu 10.3.2024. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/331043118_Integrating_Behavioral_Science_With_Mobile_mHealth_Technology_to_Optimize_Health_Behavior_Change_Interventions

Zia, T. 2024. Empathetic AI: Transforming Mental Healthcare and Beyond with Emotional Intelligence. Unite.AI. Artikkeli 27.2.2024. Viitattu 10.3.2024. Saatavissa https://www.unite.ai/fi/empaattinen-ai-muuttaa-mielenterveydenhuollon-ja-sen-yli-tunne%C3%A4lyll%C3%A4/