Teknologian nopea kehitys on tuonut digitaaliset ympäristöt sekä välineet osaksi jokaisen ihmisen arkea. Useat käyttävät digitaalisia laitteita ja ympäristöjä jopa huomaamattaan, sillä niiden käyttö on luontevaa varsinkin nuoremmille sukupolville. Digitaaliset oppimisympäristöt ja niiden soveltamismahdollisuudet lisääntyvät myös varhaiskasvatuksen arjessa jatkuvasti (Opetushallitus 2022a). Uudet teknologiset laitteet ja välineet haastavat kasvatuksen ja opetuksen perinteisiä muotoja, mutta samalla ne tarjoavat myös mahdollisuuksia uudenlaiseen oppimiseen (Sarén 2019, 74). Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen ajatellaan olevan tärkeä osaamisen alue, jonka oppiminen alkaa varhain ja jatkuu läpi elämän (Opetushallitus 2022b).
Uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022 nostaa teknologian osana monipuolisia ja lasta osallistavia oppimisympäristöjä. Digitaaliset välineet, sovellukset ja ympäristöt kuuluvat varhaiskasvatuksen oppimisympäristöihin ja niitä hyödynnetään toiminnassa tarkoituksenmukaisesti liikkumisessa, tutkimisessa, vuorovaikutuksessa ja dokumentoinnissa. Henkilöstön tehtävänä on ohjata lapsia niin, että lapset oppivat käyttämään digitaalisia ympäristöjä monipuolisesti, vastuullisesti ja turvallisesti. (Opetushallitus 2022b, 11‒15.)
Tieto- ja viestintäteknologian kehitys sekä digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntämisen lisääntyminen varhaiskasvatuksessa haastavat myös varhaiskasvatuksen henkilöstön ammatillista osaamista. Teknologian kehityksen myötä tulevaisuudessa tarvitaan entistä enemmän uudenlaisia osaamisen yhdistelmiä. (Raatikainen ym. 2019, 194.) Toiminnan kehityksessä tulee huomioida henkilöstön osaamisen pysyminen muutoksen tahdissa. Teknologian saatavuuteen ja sen käyttöön liittyvien taitojen oppimiseen tulee kiinnittää huomiota henkilöstön yhdenvertaisissa mahdollisuuksissa. (Jokinen & Nieminen 2019, 33.)
Sosionomikoulutuksesta digitaalisia valmiuksia
Opinnäytetyössä (Rautiainen & Väisänen 2022) käsiteltiin digitaalisia oppimisympäristöjä osana varhaiskasvatuksen työtä. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia valmiuksia sosionomiopinnot ovat opiskelijoiden mielestä antaneet digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseen varhaiskasvatuksen työssä. Lisäksi esiin nostettiin koulutuksen kehittäminen sekä ammattitaidon ylläpito.
Tutkimuksen kohderyhmä muodostui LAB-ammattikorkeakoulun valmistuvista varhaiskasvatukseen suuntautuneista sosionomiopiskelijoista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa myös Varhaiskasvatuksen digiosaajaksi! -hankkeelle (LAB 2022). Hankkeen tavoitteena on edistää ja kehittää varhaiskasvatuksen henkilöstön tieto- ja viestintäteknologista osaamista sekä laajentaa monilukutaidon ja uuden teknologian käyttöä varhaiskasvatuksessa.
Kyselyn tuloksista selvisi, että opiskelijat näkevät digitaaliset oppimisympäristöt tärkeänä osana varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjä. Vastaajat kokevat digitaalisten oppimisympäristöjen käytön keskimääräisesti melko selkeänä. Omissa opinnoissa käytettyjä digitaalisia oppimisympäristöjä koetaan osaavan hyödyntää varhaiskasvatuksessa erityisesti aikuisten välisessä toiminnassa, kun taas lasten kanssa oman osaamisen hyödyntäminen nähdään haasteellisempana. Osaamisen soveltamiseen voi kuitenkin vaikuttaa myös opiskelijoiden oma ymmärrys kyselylomakkeessa käytetyistä käsitteistä ja niihin liittyvistä tekijöistä.
Kyselylomakkeessa ja opinnäytetyössä käytetyt käsitteet ovat kuitenkin vielä melko uusia, ja niiden merkitys saatetaan ymmärtää eri tavoin. Tämän vuoksi sosionomikoulutuksessa on tärkeää kehittää opetussisältöjä työssä tarvittaviin digitaalisiin oppimisympäristöihin ja välineisiin, jotta tulevat ammattilaiset osaavat hyödyntää niitä tarkoituksenmukaisesti varhaiskasvatuksessa.
Kirjoittajat
Taru Väisänen on LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuva sosionomi, joka suuntautuu varhaiskasvatuksen opettajaksi.
Roosa Rautiainen on LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuva sosionomi, joka suuntautuu sosiaalipedagogiseen aikuissosiaaliohjaukseen.
Minna Markkanen on sosionomikoulutuksen lehtori ja työskentelee Varhaiskasvatuksen digiosaajaksi! -hankkeen (LAB 2022) projektipäällikkönä.
Lähteet
AndrewAngelov. 2019. Child, technology. Pixabay. Viitattu 29.4.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/tabletti-vähän-valkoihoinen-lapsi-4576138/
Jokinen, L. & Nieminen, A. 2019. Varhaiskasvatuksen tulevaisuuskuvat 2040. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:30. Viitattu 22.4.2022. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161799/OKM_2019_30_Varhaiskasvatuksen_tulevaisuuskuvat_2040.pdf
LAB. 2022. Varhaiskasvatuksen digiosaajaksi. Hanke. Viitattu 9.5.2022. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/varhaiskasvatuksen-digiosaajaksi
Opetushallitus. 2022a. Näkökulmia tieto- ja viestintäteknologian osaamisen kehittymiseen varhaiskasvatuksessa. Viitattu 22.4.2022. Saatavissa https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Näkökulmia%20tieto-%20ja%20viestintäteknologisen%20osaamisen%20kehittymiseen%20varhaiskasvatuksessa.pdf
Opetushallitus. 2022b. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Viitattu 22.4.2022. Saatavissa https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-service/api/dokumentit/8280118
Raatikainen, E., Rahikka, A., Saarnio, T. & Vepsä, P. 2019. Ammattina sosionomi. 3. painos. Helsinki: Sanoma Pro.
Rautiainen, R. & Väisänen, T. 2022. Digitaaliset oppimisympäristöt osana varhaiskasvatuksen työtä – opiskelijoiden kokemuksia koulutuksen antamista valmiuksista. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, sosionomian ala. Viitattu 2.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202205026747
Sarén, S. 2019. Tiede- ja teknologiapedagogiikkaa varhaiskasvatuksessa. 1. painos. Keuruu: Otava.
