Digitalisaatio ei muuta markkinoinnin perusasioita – digitalisoimalla huonon markkinoinnin saa huonoa digitaalista markkinointia

Korona on pakottanut monen yrittäjän miettimään liiketoimintaansa uudesta näkökulmasta. Ihmisten liikkumattomuus on vahvistanut digitaalisten palveluiden kysyntää. Kirjoitushetkellä mm. niin musiikin ja videoiden streamauspalvelut kuin peliteollisuus näyttäisivät olevan voittajien puolella. Asiakkaiden lisääntynyt aika on toki yksi syy, mutta toinen on se, että nämä toimialat ovat pohjanneet toimintaansa jo pitkään digitaalisille alustoille, ja tuntevat hyvin asiakkaidensa digitarpeet.

Poikkeustilanne vauhdittaa digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoa – mutta pelkkä digitalisaatio ei takaa menestystä

Moni toimija myös perinteisemmiltä aloilta on nyt mahdollisuuksiensa mukaan siirtänyt toimintaansa digiin. Äkkivilkaisullakin voi huomata kuinka erilaisten verkkokurssien, webinaarien ja koulutusten tarjonta on suorastaan räjähtänyt. Vahvimmin tässä tilanteessa vaikuttaisivat menestyvän ne, jotka osaavat markkinoida parhaiten, eivät välttämättä ne, jotka osaavat tehdä parhaat verkkokurssit. Rumasti sanottuna; netti on täynnä kursseja, joista kukaan ei tiedä mitään. Valitettavasti.

Kuva 1 Digitaalinen markkinointi tarjoaa paljon, mutta on muistettava, että se on vain työkalu. (Kuva: Pixabay / CC0)

Helppo ajatusmalli olisikin miettiä asiaa digitaalisen markkinointiviestinnän kautta, eli ennen kaikkea sosiaalisessa mediassa tapahtuvan mainonnan kautta. Tässä yhteydessä on kuitenkin muistettava, että ”hypestään” huolimatta sosiaalinen mediakin on vain työkalu, eikä siitä ole paljon hyötyä, jos sitä ei käytä oikein. (Sivuhuomautuksena, myös somemainonnan digitaalisien kurssien tarjonta näyttäisi lisääntyneen melko lailla nyt koronakriisin aikana.)

Markkinoinnin perusasiat ovat avainasemassa myös digimaailmassa

Ennen ”publish”-nappulan painamista tulisikin miettiä markkinoinnin perusasiat kuntoon. Onko markkinoilla aito tarve tuotteelle tai palvelulle ja keitä ovat ne asiakkaat, jotka ovat valmiita maksamaan tästä tuotteesta tai palvelusta. Jos tuotteelle tai palvelulle ei ole kysyntää, ei hyväkään mainostus synnytä kauppaa. Jos tuote tai palvelu ei ollut kysytty ennenkään, se tuskin on digitaalisenakaan sitä. Ja jos viesti ei tavoita oikeita henkilöitä, jää loistavakin tuote tai palvelu myymättä. Lisääntynyt tarjonta ja ”digitulva” aiheuttavat sen, että huonosti kohdennetut viestit hukkuvat helposti kohinaan. Viesti puhuttelee parhaiten, kun se osuu oikeaan ihmiseen.

Liiketoimintaympäristön tuntemus ja asiakasymmärrys ovat edelleenkin hyvät kivijalat markkinointiin, koronasta huolimatta. Ymmärrä – kohdenna – mainosta, ja nimenomaan tässä järjestyksessä.


Kirjoittaja

Sampo Kokkonen. Kokkonen toimii markkinoinnin lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa sekä digituotteita tuottavana yrittäjänä.

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.