Terveyden edistämisen näkökulmasta työikäisiä koskevat useat terveyshaasteet, joiden ratkaisu vaatii tukea elintapamuutoksiin sekä ohjausta valintoihin. (Borodulin ym. 2018, 209, 211.) Esimerkiksi lihavuus on kaksinkertaistunut vuodesta 1980 (Mustajoki 2019). Yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeeseen on psyykkinen kuormittuneisuus sekä masennus. (THL 2019.) Kroonisesta unettomuudesta kärsii yli 10 prosenttia väestöstä (Keyriläinen ym. 2019, 347; Mielenterveystalo 2022).
Ylempi AMK-opinnäytetyössä selvitettiin Mehiläinen Oy:n digivalmennusten toimivuutta. Tiedonantajina olivat yrityksen digivalmennuksia toteuttavat terveysammattilaiset.
Mehiläinen on vastannut työikäisten terveyshaasteisiin kehittämällä asiakkaidensa käyttöön digivalmennukset. Ne tukevat fyysisen ohjauskäynnin ohella elintapamuutosta. Digivalmennusvalikoimaan kuuluu 17 erilaista hoito- ja valmennusohjelmaa teemoinaan muun muassa ruokavalio, liikunta, stressi, uni, tupakointi ja alkoholi sekä mielenterveyden ongelmat. (Mehiläinen Oy 2022.)
Saavutettavuus ja vuorovaikutus digitaalisessa toimintaympäristössä
Oleellista on, että digitaalisuus parantaa palveluiden saavutettavuutta ja laatua. (STM 2015; Valtiovarainministeriö 2015, 18–19.) Digivalmennus vaatii osaamista terveysalan ammattilaiselta. Häneltä vaaditaan riittävät taidot hallita sekä tieto, että teknologia. (Häyrinen & Kinnunen 2019.) Ohjaus etäyhteyksillä asettaa haasteet vuorovaikutukselle. Erityisesti korostuvat ilmausten ja sanojen käyttö (Anttonen ym. 2018). Ammattilaiselta kysytään innostusta ja joustavuutta. Myönteinen asenne tukee digitaalisuuden hyödyntämistä (Jäkkö 2018, 48–49.) Myös Tulosen (2021, 52) mukaan vertaistuella on positiivinen vaikutus uuden oppimiseen.
Myös asiakkaat tarvitsevat ohjausta palvelujen käyttämiseen. Sokoffin (2019, 48–50) mukaan ikä ei määritä digiosaamisen tasoa, vaan tuen tarve riippuu yksilöllisesti käyttäjästä. Myös Kaihlanen ym. (2021, 1) toteaa mahdollisen digitaitojen puutteen olevan iästä riippumatonta.
Osaaminen, vertaistuki ja resurssit luovat laatua
Erkan (2022) ylempi AMK-opinnäytetyössä selvitettiin soveltavana laadullisena tutkimuksena Mehiläinen Oy:n digivalmennusten toimivuutta. Aineisto kerättiin haastatteluina ja havainnointina. Tiedonantajina olivat digivalmentajat. Tulosten perusteella laadittiin kehittämisehdotukset yritykselle.
Tulosten mukaan digivalmennusten toteutus on yhtenäinen. Laadun takaamiseksi on kiinnitettävä huomiota digivalmentajan osaamistasoon sekä tiedossa että teknologiassa. Hyvien käytäntöjen jakamiseen toivotaan vertaistukea. Resurssien riittävyys ja sopiva työmäärä tukevat myös laatua. Toiveita ja ongelmia on kartoitettava säännöllisesti. Digivalmentajat ovat kehittämisen suunniteltaessa asiantuntijoita, joiden osaamista kannattaa hyödyntää.
Kirjoittajat
Tuire Erka on valmistuva ylempi AMK-opiskelija LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan digitaaliset ratkaisut -koulutuksesta. Hän työskentelee työterveyshoitajana ja on kiinnostunut etäpalveluiden sekä terveysalan ammattilaisten työtä helpottavien digitaalisen ratkaisujen kehittämisestä.
Taina Anttonen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä Lahden kampuksella. Hän koordinoi sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK-koulutusta, jonka keskiössä ovat palvelujen uudistaminen ja asiantuntijuus digitaalisessa sote-toimintaympäristössä.
Lähteet
Anttonen, T., Korhonen, H., Piiroinen, P., Pursio, A. & Sallila, S. 2018. Uudenlainen osaaminen ja asenne ratkaisevat – haasteena sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio. LAMK Pro. Verkkolehti. Viitattu 20.4.2022. Saatavissa http://www.lamkpub.fi/2018/01/29/uudenlainen-osaaminen-ja-asenne-ratkaisevat-haasteena-sosiaali-ja-terveyspalvelujen-digitalisaatio/
Borodulin K., Koponen P., Koskinen S., Lundqvist A. & Sääksjärvi K. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa ‒ FinTerveys 2017 -tutkimus. Viitattu 10.4.2020. Raportti 4/2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Saatavissa http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136223/Rap_4_2018_FinTerveys_verkko.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Erka, T. 2022. Digitaalisten terveysvalmennusten kehittäminen Mehiläisessä. Digivalmentajien haastattelututkimus. LAB-ammattikorkeakoulu, Lahden kampus.
Häyrinen, K. & Kinnunen, U-M. 2019. Kuinka varmistetaan tiedonhallinnan osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa? Finnish Journal Of eHealth and eWalfare. Viitattu 27.4.2022. Saatavissa https://www.researchgate.net/publication/332918170_Kuinka_varmistetaan_tiedonhallinnan_osaaminen_sosiaali-_ja_terveydenhuollon_murroksessa
Jäkkö, M. 2018. Digitalisaatio-osaaminen terveysalalla. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.3.2022. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/151531/Jakko_Marika.pdf?sequence=1
Kaihlanen, A., Virtanen, L., Valkonen, P., Kilpinen, J., Hietapakka, L., Buchert, U., Hörhammer, I., Isola, A-M., Laukka, E., Kouvonen, A., Kujala, S. & Heponiemi, T. 2021. Tutkimuksesta tiiviisti 33/2021. Haavoittuvat ryhmät etäpalvelujen käyttäjinä – kokemuksia COVID-19-epidemian ajalta. THL. Helsinki. Viitattu 26.4.2022. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/142805/URN_ISBN_978-952-343-687-9.pdf
Keyriläinen, M., Pärnänen, A. & Sutela, H. 2019. Digiajan työelämä – Työolotutkimuksen tuloksia 1977–2018. Tilastokeskus. Viitattu 25.4.2022. Saatavissa https://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/ytym_1977-2018_2019_21473_net.pdf
Mehiläinen Oy. 2022. Digivalmennukset työterveysasiakkaille elämäntapamuutoksiin. Viitattu 25.4.2022. Saatavissa https://www.mehilainen.fi/yrityksille/digivalmennukset
Mielenterveystalo. 2022. Mitä unettomuus on? Viitattu 22.4.2022. Saatavissa https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito/unettomuuden_omahoito/Pages/unettomuuden_omahoito_1_mita_unettomuus_on.aspx
Mustajoki, P. 2019. Lihavuus. Duodecim terveyskirjasto. Viitattu 27.4.2022. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00042
Pexels. 2016. Kädet, älypuhelin. Pixabay. Viitattu 27.4.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/k%c3%a4det-tilalla-%c3%a4lypuhelin-1853302/
Sokoff, P. 2019. Ikääntyneiden näkemyksiä digitaalisten terveyspalvelujen kehittämiseksi Hyvinkään sairaanhoitoalueella. YAMK-opinnäytetyö. Lahden ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.4.2022. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/263846/Sokoff.Paivi.pdf?sequence=2&isAllowed=y
STM. 2015. Digitalisaatio avaa kansalaiselle täysin uusia ovia terveyspalveluihin. Viitattu 27.4.2022. Saatavissa https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/digitalisaatio-avaa-kansalaiselle-taysin-uusia-ovia-terveyspalveluihin
THL. 2019. Työikäisten mielenterveys. Viitattu 26.4.2022. Saatavissa https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/tyoikaisten-mielenterveys
Tulonen, S. 2021. Etänä annettavat terveydenhuollon palvelut toimintatapojen muuttajana. Terveydenhuollon ammattilaisten käsityksiä muuttuvan työn vaatimuksista digitalisaation esiinmarssissa. Pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto. Viitattu 4.4.2022. Saatavissa https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/64612/Tulonen_Suvi.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Valtiovarainministeriö. 2015. Etäpalvelujen käyttöönoton käsikirja. Valtiovarainministeriön julkaisu – 44/2015. Viitattu 27.4.2022. Saatavissa https://vm.fi/documents/10623/360844/Et%C3%A4palvelujen+k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6noton+k%C3%A4sikirja/6644b47c-3b1f-4d80-9629-12d0e0a2b394
