Ekosysteemimalli kokoaa Etelä-Karjalan toimijat vastuullisuusosaamisen kehittämiseen

Maailmassa tapahtuu jatkuvasti niin paljon, ettei kukaan pysty yksin hahmottamaan kaikkia ilmiöitä. Siksi tarvitaan moninäkökulmaista tarkastelua, jotta voimme ymmärtää aikamme tapahtumia paremmin. Monet meistä työskentelevätkin tehtävissä ja aihealueissa, jotka vaativat eri alojen osaajien ja toimijoiden yhteistyötä. Ekosysteemimäinen toimintatapa on erityisen tärkeä, kun käsitellään monimutkaisia, rajat ylittäviä ilmiöitä ja pyritään ratkaisemaan vaikeita ongelmia. (Valtiolla.fi 2025a.) Ekosysteemi on sekä rakenteellinen kokonaisuus että jatkuva vuorovaikutusprosessi, jossa toisiaan täydentävät toimijat luovat yhdessä arvoa (Valtiolla.fi 2025b).

VALVE – Vastuullisuusosaamista ja -verkostoja Etelä-Karjalaan -hankkeessa (LAB 2025) järjestettiin touko–kesäkuussa kolmen työpajan sarja, jossa vuorovaikutteisesti hahmoteltiin Etelä-Karjalaan soveltuvan vastuullisuusosaamisen ekosysteemimallin rakennetta ja toimijoita. Mallin tavoitteena on edistää vastuullisuusverkostojen syntymistä alueella sekä vahvistaa pk-yritysten, Lappeenrannan kaupungin, yritysjärjestöjen, alueellisten kehittämisyhtiöiden sekä LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston välistä yhteistyötä vastuullisuustyössä ja vastuullisuusosaamisen kehittämisessä. Samalla parannetaan myös vastuullisuusverkoston toimijoiden löydettävyyttä ja saavutettavuutta.

Ekosysteemit muodostuvat verkostoista, joissa yritykset, yrittäjät, tutkimus, julkishallinto ja kolmannen sektorin toimijat toimivat keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja ovat riippuvaisia toisistaan. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2025.) Verkostomainen toimintatapa oli myös työpajojen tavoitteena, ja niihin kutsuttiin hankkeen ohjausryhmän jäsenet sekä edustajia edellä mainituista organisaatioista.

Ydintoimijat käynnistävät ekosysteemin

Työpajoja fasilitoi palvelu- ja liiketoimintamuotoilutoimisto LINK Design and Development (LINK 2025), joka tulee myös tuottamaan ekosysteemimallin visualisoinnin. Työpajoihin osallistuneita tahoja tullaan nimeämään osaksi ekosysteemimallia. Ennen tätä on vielä tärkeää selvittää kunkin vastuullisuusverkoston toimijan tahtotila osallistua Etelä-Karjalan vastuullisuusosaamisen kehittämiseen.

Näiden keskustelujen pohjalta voidaan täydentää kuvaa 1. Samalla tunnistetaan ja nimetään vastuullisuusverkoston ydintoimijat, aktiiviset jäsenet ja ulkoiset jäsenet. Ydintoimijat ovat toiminnan vetureita ja ylläpitäjiä. Ne kokoavat voimat vastuullisuuden edistämiseen, toimijoiden yhteiskehittämiseen ja mahdollisten ratkaisujen pilotointiin. Alkuvaiheessa ydintoimijoiden rooli on erityisen tärkeä, jotta vastuullisuusverkoston toiminta saadaan käynnistettyä ja jotta muut toimijat sitoutuvat rooliinsa aktiivisina toimijoina.  

Ekosysteemimäiselle toimintatavalle on ominaista, että toimijoiden roolit voivat vaihdella ekosysteemin sisällä, kuten kuvasta 1 käy ilmi. Näin ollen myös VALVE-hankkeessa visualisoitava ekosysteemimalli on muuttuva: se mukautuu tilanteisiin ja voi näyttää ajan myötä hyvinkin erilaiselta riippuen toimijoiden kulloisistakin rooleista. 

Ekosysteemimäinen toimintatapa vauhdittaa alueen elinvoimaa

Ekosysteemimäinen toimintatapa mahdollistaa yrityksille nopeamman reagoinnin sekä kriiseihin että muuttuviin asiakastarpeisiin. Samalla se avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, sillä arvoa voidaan luoda yhdessä kumppaneiden kanssa, ei vain yrityksen sisällä. Tämä edellyttää kuitenkin ajattelutavan muutosta: päättäjien ja yritysjohdon on nähtävä toimintansa osana laajempaa arvonluontiverkostoa, eikä pelkästään oman organisaation näkökulmasta. (Heimala & Suokas 2021.)

Erityisen tärkeä on yritysten, julkisen sektorin ja oppilaitosten muodostama niin sanottu kolmikanta alueen elinvoimatyön tavoitteiden ja toimintamallien rakentamisessa. Julkisen sektorin keskeinen tehtävä on luoda puitteet ihmisten, yritysten ja työpaikkojen menestymiselle. Oppilaitokset ja muut kehittäjäorganisaatiot puolestaan mahdollistavat osaamisen uudistamisen, tukevat tiedon ja innovaatioiden syntyä sekä tukevat tarvittavaa kehittämistä. (Arola et al. 2022.) Sama periaate ohjaa myös Etelä-Karjalan vastuullisuusosaamisen kehittämisverkoston kokoamista.

Lähteet

Arola, M., Huttula, T., Jämsén, P., Kirjavainen, A., Mustikainen, H., Ranki, S., Santamäki, A., Vesa, A-M & Villanen, J. 2022. Tulevaisuuden osaaminen syntyy ekosysteemeissä. Sitran selvityksiä 204. Viitattu 17.6.2025. Saatavissa  https://www.sitra.fi/wp/wp-content/uploads/2022/03/sitra-tulevaisuuden-osaaminen-syntyy-ekosysteemeissa.pdf

Heimala, P. & Suokas, J. 2021. Avoimet ekosysteemit – uusi keino luoda arvoa asiakkaille, yrityksille ja kumppaneille. Viitattu 17.6.2025. Saatavissa  https://www.sitra.fi/artikkelit/avoimet-ekosysteemit-uusi-keino-luoda-arvoa-asiakkaille-yrityksille-ja-kumppaneille/

LAB. 2025. VALVE – vastuullisuusosaamista ja -verkostoja Etelä-Karjalaan. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 17.6.2025. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/valve-vastuullisuusosaamista-ja-verkostoja-etela-karjalaan

LINK. 2025. Ratkaisuja tosielämän tarpeisiin. Viitattu 17.6.2025. Saatavissa https://linkdesign.fi/

Työ- ja elinkeinoministeriö. 2025. Kasvuekosysteemit elinkeino- ja innovaatiopolitiikan välineenä. Viitattu 17.6.2025. Saatavissa  https://tem.fi/ekosysteemit

Valtiolla.fi. 2025a. Elävänä ekosysteemeissä – arvoa yhteiskehittämisestä. Viitattu 17.6.2025. Saatavissa https://www.valtiolla.fi/tyokalut/ekosysteemit/

Valtiolla.fi. 2025b. Onnistumisen eväät: Ekosysteemikehittämisen yhteenveto ja muistilista. Viitattu 17.6.2025. Saatavissa https://www.valtiolla.fi/tyokalut/ekosysteemit/