Endometrioosi ja liikunta, uhka vai mahdollisuus?

Lukuisat endometrioosia sairastavat naiset elävät oravanpyörässä, josta on vaikeaa löytää tie ulos. Kipujen ollessa suuret liikuntaa ei välttämättä pystytä harrastamaan lainkaan, ja tämä vaikuttaa myös mielialaan negatiivisesti. (Apuli ym. 2024). Liikunta tukee ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tuo positiivisia vaikutuksia terveydelle. Liikunta on myös yksi tärkeä tekijä elintapasairauksien ehkäisyssä. (THL 2023). Usein sanotaan, että liike on lääke, mutta onko se sitä endometrioosikipuihin?

Endometrioosi ja liikuntasuositukset

Endometrioosia eli kohdun limakalvon sirottumatautia sairastaa maailmanlaajuisesti noin 176 miljoonaa hedelmällisessä iässä olevaa naista (Terveyskylä 2022). Endometrioosi aiheuttaa laaja-alaisia kipuja, minkä vuoksi liikunnan harrastaminen usein vähenee tai estyy (Korento ry 2024). Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan endometrioosi heikentää naisten työkykyä (Rossi ym. 2021).

Liikuntasuositusten mukaan (kuva 1) olisi hyvä harrastaa kevyttä liikuntaa mahdollisimman usein, reipasta liikuntaa 2h 30min/vko ja lihaskuntoharjoittelua 2 krt/vko (UKK-instituutti 2019.) Korento ry:n mukaan lempeä liikunta voi helpottaa endometrioosin aiheuttamaa turvotusta ja kipuja. Tärkeää on myös oman kehon kuunteleminen ja armollisuus itseä kohtaan.

Apulin ym. (2024) opinnäytetyössä selvitettiin liikunnan vaikutuksia endometrioosikipuihin kyselyn sekä kirjallisuuskatsauksen avulla. Kyselyyn vastanneet naiset eivät endometrioosista johtuvien kipujen vuoksi useinkaan kykene harrastamaan liikuntaa yleisten liikuntasuositusten mukaan tai siten, miten he itse haluaisivat.      

Kävely helpottaa, tärinä pahentaa

Opinnäytetyön (Apuli ym. 2024) tavoitteena oli lisätä tietoa endometrioosista ja liikunnasta. Yhteistyökumppanin gynekologisen potilasjärjestön Korento ry:n kanssa toteutettiin kyselytutkimus, jonka avulla saatiin selville, että suurin osa vastaajista (90 %) harrasti liikuntamuotona kävelyä. Vapaa-ajan liikuntamuodoista kävely ja kotiaskareet ovat nykyään harrastetuimpia suomalaisten aikuisten keskuudessa (THL 2023.)

Parhaiten siedetyt lajit kyselyyn vastanneiden keskuudessa kävelyn lisäksi olivat jooga, pilates, uinti ja venyttely (kuva 2). Nämä lajit olivat myös tuoneet suurelle osalle helpotusta endometrioosikipuihin. Kipuja pahentavina tai kokonaan estyneinä lajeina suurimmalla osalla vastaajista olivat kaikki tärinää aiheuttavat tai paljon hyppyjä sisältävät liikuntalajit, esimerkiksi juoksu, koripallo ja ratsastus. (Apuli ym. 2024.)

Kuva 2. Liikuntamuodot, joista kyselyyn vastanneet olivat saaneet apua endometrioosikipuihin. (Apuli ym. 2024)

Oikeanlainen liikuntamuoto mahdollistaa liikunnan harrastamisen

Endometrioosin hoidossa liikunnan vaikutuksista tiedetään todella vähän. Ei ole voitu osoittaa, voisiko jokin liikuntamuoto tai muu menetelmä aukottomasti vaikuttaa endometrioosikipuja vähentävästi. Tutkitun tiedon mukaan kuitenkin liikunnan avulla on saatu parannusta elämänlaatuun ja kipuihin endometrioosia sairastavilla naisilla (Afreen ym. 2024).

Opinnäytetyön kyselyn vastausten perusteella harjoittelun vaikutukset olivat yksilöllisiä ja mielipiteet vaihtelevia kyselyyn vastanneiden kesken. Osa vastaajista (26 %) pystyi harrastamaan kovatempoisiakin lajeja, eivätkä endometrioosikivut vaikuttaneet liikunnan harrastamiseen. Kuukautisten tai kipujaksojen aikana toiset joutuivat muuttamaan intensiteettiä kevyemmäksi ja toisilla liikunnan harrastaminen estyi kokonaan (36 %). Lisäksi liikunnan määrä vaihteli paljon koettujen kipujen mukaan. Aiheeseen liittyen löytyi vähän tutkittua tietoa, joten lisää laadukkaita tutkimuksia tarvitaan endometrioosiin ja liikuntaan liittyen. (Apuli ym. 2024.)

Kysely antoi arvokasta tietoa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisille. Tiedon avulla he pystyvät paremmin ohjeistamaan endometrioosikipujen hallinnassa ja suosittelemaan liikuntamuotoja, jotka ovat parhaiten siedettyjä endometrioosikipuja kokevilla naisilla.

Lähteet

Afreen, S., Perthiani, A., Sangster, E., Lanka, N., Acharya, P., Virani, S. & Malasevskaia, I. 2024. Comparing Surgical, Acupuncture, and Exercise Interventions for Improving the Quality of Life in Women with Endometriosis. Viitattu 1.9.2024. Saatavissa https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/39184701/

Apuli, E., Uusitalo, M. & Virrankoski, A. 2024. Liikunta osana endometrioosikipuja kokevien kivunhoitoa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 1.9.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202501221818

Korento ry. 2024. Endometrioosi. Viitattu 26.12.2024. Saatavissa https://korento.fi/tietoa/endometrioosi/ 

Rossi, H-R., Uimari, O., Arffman, R., Vaaramo, E., Kujanpää, L., Ala-Mursula, L. & Piltonen, T. 2021. The association of endometriosis with work ability and work life participation in late forties and lifelong disability retirement up till age 52: A Northern Finland Birth Cohort 1966 study. Viitattu 21.8.2024. Saatavissa https://obgyn.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/aogs.14210

Terveyskylä. 2022. Millainen tauti endometrioosi on. Viitattu 26.12.2024. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi/naistalo/gynekologinen-terveys/endometrioosi/millainen-tauti-endometrioosi-on

THL. 2023. Elintavat ja ravitsemus. Liikunta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 26.12.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/elintavat-ja-ravitsemus/liikunta

UKK-instituutti.  2019. Viikoittainen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille. Viitattu 10.4.2024. Saatavissa https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/aikuisten-liikkumisen-suositus/