Ensihoidossa kohdataan tilanteita, jotka vaativat tuekseen poliisin läsnäoloa. Poliisi turvaa ensihoitajien toimintaa ja myös potilasta, silloin kun se ei ole ensihoitajille mahdollista. Vaikka toiminta on pääosin sujuvaa, joskus on epäselvää, saadaanko ensihoitajien toimintaa turvattua ja onko siihen todellista tarvetta. Tästä muodostuu riski ensihoidolle, potilaalle ja poliisin toiminnalle.
LAB-ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijat selvittivät opinnäytetyössään (Kurtti & Lassila 2022) haastattelun avulla, miten ensihoidossa työskentelevät ovat kokeneet yhteistyön tekemisen poliisin kanssa päivittäistehtävillä. Haastateltuja ensihoitajia oli kahdeksan ja he valikoituivat alalle suunnatun sosiaalisen median ryhmästä ilmoittautumisjärjestyksessä. Idea opinnäytetyöstä syntyi yhdessä poliisiopiskelijoiden kanssa, jotka vastaavasti selvittivät poliisien näkökulmaa samasta aiheesta.
Yhteisen tavoitteen kirkastaminen vaatisi yhtenäisempiä ohjeita
Haastateltavat toivat esille sen, että poliiseilla ja ensihoitajilla on hyvät hetkensä. Hyviin hetkiin liittyi toimiva viestintä, motivaatio ja tehtävälle osallistuva, ennestään tuttu partio. Haastateltavat toivat esiin tärkeinä tekijöinä poliisien toimintamallien tuntemisen, vuorovaikutuksen toimimisen, erityisesti oman toiminnan ja toiveiden sanoittamisen ääneen yhteistyön toiselle osapuolelle ja yhteisen tavoitteen – potilaan edun.
![[Alt-teksti: Suurten rakennusten edessä on ensihoitopalvelujen ja poliisin autoja.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/12/816_2022_Ensihoitajan-ja-poliisin-yhteistyosta-1024x638.jpg)
Haastattelusta saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että tietoisuutta poliisien toimintaa ohjaavista säädöksistä pitäisi lisätä myös ensihoidon työntekijöille. Suurena toiveena oli myös se, että toimintaohjeet olisivat valtakunnallisesti yhtenäiset, jolloin yhteistoiminnan toteuttaminen riippumatta työpaikasta ja koulusta olisi sujuvampaa. Päivä poliisin matkassa voisi toimia hyvinkin silmiä avaavana kokemuksena.
Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijat tekivät opinnäytetyönään kyselyn poliiseille, josta saadut tulokset kulkivat melkein rinnakkain ensihoidon haastatteluiden kanssa (Vistala & Windahl 2022). Resurssipula tunnistettiin niin henkilöstön, kuin koulun tiukan aikataulun suhteen. Yhteisharjoitukset ja teoriaopinnot nousivat kehityslistalle. Pieni osa haastateltavista oli myös sitä mieltä, että ”mitä hyvää muuttamaan” eikä kiinnostusta toisen ammattia kohtaan nostettu tärkeäksi.
Resurssien ja tiedon rajallisuus haastaa yhteistyön kehittämistä
Jos ohjeet ja toimintamallit olisivat valtakunnallisesti yhtenevät, voisi hyvä yhteistyö olla parempaa. Jotta toimintamallit voitaisiin yhtenäistää, täytyy ensihoidolla ja poliisilla olla nykyistä enemmän käytännön harjoittelua ja tietoa toisen ammatista. Ongelmaksi nostettiin esimerkiksi salassapitovelvollisuus, joka tekee yhteistyön suunnittelusta haasteellista. Mutta mitä ja kuinka paljon meidän tulisi loppujen lopuksi tietää toistemme työkuvasta?
Poliisien resurssipula vaikuttaa suoraan ensihoidon työturvallisuuteen mutta myös potilasturvallisuuteen. Yksittäisen ensihoitajan mahdollisuudet vaikuttaa potilasturvallisuuteen vaarantamatta omaa työturvallisuuttaan esimerkiksi väkivaltatehtävillä ovat rajalliset.
Kirjoittajat
Kaisa Kurtti ja Lauri Lassila ovat LAB-ammattikorkeakoulun ensihoitajaopiskelijoita.
Tia Windahl työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina.
Lähteet
Kurtti, K.& Lassila, L. 2022. Ensihoidon ja poliisin yhteistyö tehtävillä: ensihoitajien kokemuksia yhteistyön toimivuudesta. Opinnäytetyö AMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 5i.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120125452
Vistala, E. & Windahl, E. 2022. Poliisin ja ensihoidon moniviranomaisyhteistyö: Esiselvitys yhteisen oppimateriaalin tarpeista. Opinnäytetyö AMK. Poliisiammattikorkeakoulu. Viitattu 5.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022120225800
