Kaikilla sosiaali- ja terveysalalla työskentelevillä on lakiin perustuva velvollisuus lisä- ja täydennyskouluttautumiseen (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 2023).
Pelastustieto-lehti julkaisi 2023 marraskuussa artikkelin ensihoitajien työtehtävissään kokemasta lisääntyneestä uhasta ja väkivallasta. Artikkelissa mainittiin myös työnantajan velvollisuus tarjota työntekijöilleen koulutusta tilanteiden ennakointiin ja hoitamiseen. Tavallisen kansan tietoisuuteen tätä on myös yritetty tuoda sosiaalisen median kautta, pelastuslaitokset ja ensihoitokanavat ovat jakaneet kuvia ja videoita, joissa esimerkiksi kehotetaan ihmisiä olemaan lyömättä auttajiansa (Pelastustieto 2023).
Opinnäytetyössä (Nyström & Partanen 2024 ) kartoitettiin valtakunnallisesti kentällä työskentelevien ensihoitajien lisä- ja täydennyskoulutustarpeita, jotta tahot, jotka suunnittelevat ja toteuttavat näitä koulutuksia, pystyisivät vastaamaan kentän tarpeisiin. Opinnäytetyössä hyödynnettiin jo olemassa olevaa sosiaalisen median ensihoitajien verkostoa, kun rekrytoitiin perus- ja hoitotason ensihoitajia vastaamaan kyselyyn. Sosiaalisen median hyödyntäminen opinnäytetöissä ei toistaiseksi ole kovin yleistä, mutta tähän tarkoitukseen se sopi vallan mainiosti, sillä somen kautta on helppoa tavoittaa paljon ensihoitajia eri hyvinvointialueilta.
Kyselyyn saatiin odotettua enemmän vastauksia
Ensihoitajat osoittivat vastausaktiivisuudellaan (110 vastausta kyselyyn) haluaan vaikuttaa tulevaisuuden lisä- ja täydennyskoulutuksiin. Maailma ensihoidon ympärillä on muuttunut nopeasti, ja se näkyi myös vastauksissa. Lisä- ja täydennyskoulutuksen keskiössä ei ole enää pelkästään eri hoitotoimenpiteet ja niiden suorittaminen tai eri potilasryhmien hoito, vaan myös ei teknisten taitojen osaaminen ja hallitseminen on yhä tärkeämpää ja toivotumpaa.
Opinnäytetyöhön teetetyssä kyselyssä kävi ilmi, että ensihoitajista 67 % piti lisä- ja täydennyskoulutusta uhka- ja väkivaltatilanteista erittäin tärkeänä ja tärkeänä 20 %, vain 13 % piti vähän tai ei lainkaan tärkeänä (Kuva 1). Kyselyn vastauksissa ensihoitajilta tuli esiin toive siitä, että poliisi olisi mahdollisesti hyvä viranomainen tarjoamaan lisä- ja täydennyskoulutusta ensihoidolle uhka- ja väkivaltatilanteisiin.
Oma työturvallisuus kiinnostaa
Ensihoitajat ovat selkeästi itsekin huomanneet uhka- ja väkivaltatilanteiden lisääntymisen päivittäisessä työssään. Näiden tilanteiden riskien tunnistamiseen, ennaltaehkäisyyn ja hoitamiseen toivotaan ja tarvitaan lisä- ja täydennyskoulutusta, sillä turvalliseltakin tuntuva ensihoidon “perustehtävä” voi äkisti muuttua ensihoitajan omaa terveyttä ja turvallisuutta uhkaavaksi tehtäväksi.
Turvallinen työympäristö vaikuttaa positiivisesti työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen. Työympäristön turvallisuus on keskeistä ammatissa, joka vaatii tekijältään hyvää psyykkistä ja fyysistä jaksamista.
Kirjoittajat
Janiina Partanen ja Jessica Nyström ovat ensihoitajaopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulusta ja valmistuvat hoitotason ensihoitajiksi.
Tia Windahl työskentelee LABissa ensihoidon lehtorina.
Lähteet
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, 59§ 29.6.2023. Finlex. Viitattu 29.4.2024. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2021/20210612
Nyström, J. & Partanen, J. 2024. Valtakunnallinen kartoitus ensihoidon lisä- ja täydennyskoulutustarpeesta. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.5.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/855874/Nystrom_Partanen.pdf?sequence=2&isAllowed=y Pelastustieto. 2023. Uhkaa ja väkivaltaa ensihoidossa. Viitattu 29.4.2024. Saatavissa https://pelastustieto.fi/pelastustoiminta/ensihoito/uhkaa-ja-vakivaltaa-ensihoidossa-kuvastaa-surullisella-tavalla-yhteiskuntamme-nykytilaa/#f2e646c7
