Saattohoidolla tarkoitetaan kokonaisvaltaista hoitoa ja tukea, jota annetaan kuolevalle ihmiselle elämän loppuvaiheessa (Valvira 2020). Hyvän elämänlaadun säilyttämiseen pyritään saattohoidon aikana sekä elämän viime hetkillä (Suomen lääkäriliiton eettinen neuvottelukunta 2021, 208). Saatettavan hoidossa on tärkeää huomioida myös läheiset, joiden tuen tarvetta tulee arvioida saattohoidon aikana sekä läheisen kuoleman kohdatessa (Anttonen 2016, 20).
Saattohoidon aloitus sijoittuu palliatiivisen hoidon viimeiseen vaiheeseen, kun kuolema on odotettavissa lähipäivinä tai -viikkoina. Saattohoitoa voidaan toteuttaa eri toimintaympäristöissä, kuten kotona, sairaalassa, hoitokodissa, terveyskeskuksessa tai saattohoitokodissa. Toimintaympäristöä valitessa huomioidaan saatettavan oma vointi ja hänen toiveensa saattohoitoa suunnitellessa. (Kaikki syövästä 2020.)
Paakki ja Seppä (2022) toteuttivat toiminnallisena opinnäytetyönä saattohoito-oppaan läheisille. Oppaassa korostetaan läheisten osallisuuden merkitystä saattohoidon aikana ja laadukasta hoitotyötä, jotta saatettavan olosta saataisiin mahdollisimman kivuton ja turvallinen. Opas tuotettiin yhteistyössä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kanssa. Saattohoito on ollut alueellisesti yleisökeskustelun aiheena, ja siten tämä opinnäytetyö toimii puheenvuorona ja osoituksena, miten käytännön hoitotyöhön liittyviin haasteisiin voidaan vastata.
Läheinen voi osallistua monin tavoin
Läheiseksi voidaan kutsua saatettavan perheenjäsentä, sukulaista, ystävää tai henkilöä, jonka saatettava kokee itselleen tärkeäksi. Läheisen läsnäolo tuo merkityksellisyyttä saatettavan viimeisiin hetkiin. Läheinen voi osallistua saattohoitoon oman jaksamisensa mukaan. (Hänninen 2017, 50.) Tähän kuitenkin tarvitaan saatettavan suostumus. On myös otettava huomioon, että välttämättä kaikki läheiset eivät halua olla osallisia saattohoidossa. Hoitohenkilökunnan tehtävä on kuitenkin rohkaista läheisiä osallistumaan ja olemaan läsnä hoidon alkaessa sekä antaa ohjausta ja tukea. (Muistiliitto 2016, 16.)
Tukemisen keinot ohjautuvat saatettavan mieltymysten, voimavarojen ja tuen tarpeiden mukaan. Tukemiseen vaikuttaa myös saatettavan ja läheisen keskinäinen suhde. (Terveyskylä 2021.) Läheinen voi osallistua saattohoitoon monin eri tavoin. Koskettaminen ja lähellä oleminen tuo turvallisuuden tunnetta saatettavalle. Läheinen voi kommunikoida saatettavan kanssa kosketuksen avulla, kun muuta tapaa ei enää ole. Kosketusta läheinen voi tarjota muun muassa lempeästi hieroen. Muita hyviä vuorovaikutuksen keinoja ovat katsekontakti, silittäminen, läheisyys ja äänet. (Kunnioittavan kosketuksen käsikirja, 143.) Musiikin on myös huomattu lievittävän stressiä ja kipua. On tärkeää kunnioittaa saatettavan toiveita liittyen saattohoidon toteutumiseen ja läheisen osallistumiseen (Terveyskylä 2021).
Kirjoittajat
Maisa Paakki opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaksi.
Anja Liimatainen toimii yliopettajana Hyvinvointi-yksikössä LAB-ammattikorkeakoulun Lappeenrannan kampuksella.
Lähteet
Anttonen, M-L. 2016. Kuoleman vaikeuden lievittäminen kuoleman todellisuuden kohtaavassa ja ohittavassa saattohoidossa. Akateeminen väitöskirja. Tampereen Yliopisto. Viitattu 18.5.2022. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/98745/978-952-03-0066-1.pdf
congerdesing. 2019. Höyhenet, siipi, enkelin siipi. Pixabay. Viitattu 19.5.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/h%c3%b6yhenet-siipi-enkelin-siivet-puu-4661244/
Hänninen, J. 2017. Saattohoito-opas. Potilaan ja omaisen opas. Etelä-Suomen syöpäyhdistys. 15. uudistettu painos. Kerava: Savion kirjapaino Oy.
Kaikki syövästä. 2020. Saattohoito. Viitattu 18.5.2022. Saatavissa https://www.kaikkisyovasta.fi/hoito-ja-kuntoutus/saattohoito/
Muistiliitto. 2016. Muistisairaan ihmisen hyvä saattohoito. Opas saattohoitoon osallistuville. Viitattu 19.5.2022. Saatavissa https://www.muistiliitto.fi/application/files/5615/0389/9488/Muistisairaan_ihmisen_hyva_saattohoito_web.pdf
Paakki, M. & Seppä, S. 2022. Saattohoito-opas läheisille Ortamonpuiston palvelukotiin. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Hoitotyö. Viitattu 23.5.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022052612229
Styrman, T. & Torniainen, M. 2018. Kunnioittavan kosketuksen käsikirja. 1. painos. Jyväskylä: PS-kustannus.
Suomen lääkäriliiton eettinen neuvottelukunta. 2021. Lääkärin etiikka. Suomen lääkäriliitto. Viitattu 18.5.2022. Saatavissa https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/29259/laakarin-etiikka-2021.pdf
Terveyskylä. 2021. Miten tuen? Viitattu 19.5.2022. Saatavissa https://www.terveyskyla.fi/palliatiivinentalo/l%C3%A4heisen%C3%A4/miten-tuen
Valvira. 2020. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja hallintavirasto. Elämän loppuvaiheen hoito. Viitattu 18.4.2022. Saatavissa https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/elaman_loppuvaiheen_hoito
