Ensihoidon potilaskontaktit tapahtuvat pääosin potilaan kotona, julkisella paikalla, tiellä tai jossakin muussa vastaavassa paikassa. Näiden paikkojen osalta on vaikeaa kontrolloida niiden työturvallisuutta. Osaltaan työturvallisuusuhka muodostuu myös potilaista ja paikalla olevista muista ihmisistä, sillä heidän läsnäolostaan, määrästä tai mielentilasta ei ole riittävää ennakkotietoa, joka auttaisi ensihoitajaa varautumaan mahdolliseen uhkaan tai väkivaltaan työssään (esim. Nuutila ym. 2017).
![[Alt-teksti: ambulanssin perä. Takaikkunaan on liituväreillä kirjoitettu suurin kirjaimin it's not o.k. to assault paramedics.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/11/685_2022_Ensihoitajien-tyoturvallisuuden-parantaminen-vakivaltatilanteissa-1024x673.png)
Ensihoitajan juridinen asema
Ensihoidon järjestäminen on toistaiseksi sairaanhoitopiirien vastuulla. Palvelua voi tuottaa sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen lisäksi myös yksityinen palveluntuottaja (Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 39 §). Kunnassa tai kuntayhtymässä työntekijät ovat joko virka- tai työsopimussuhteessa, yksityisellä palvelun tuottajalla vain työsopimussuhteessa. Suurin osa ensihoitajista työskentelee työsopimussuhteissa. Juridisesti virka- ja työsopimussuhde eroavat merkittävästi toisistaan, kun asiaa tarkastellaan rikosoikeudellisesta näkökulmasta.
Esimerkiksi virkasuhteisen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta on tuomion asteikko neljästä kuukaudesta neljään vuotta vankeutta. Vastaavasti työsopimussuhteiseen ensihoitajaan toimessaan kohdistetun pahoinpitelyn tuomiona on sakosta kahteen vuoteen vankeutta. (Rikoslaki 39/1889, 16. ja 21. luku). Lisäksi laissa on erikseen kohta järjestystä ylläpitävän henkilön vastustaminen, jossa teko kohdistuu muun muassa vartijaan tai järjestyksenvalvojaan; tästä tuomio on sakoista kuuteen kuukautta vankeutta (Rikoslaki 39/1889, 17., 6 §). Ensihoitajiin kohdistuvaa väkivaltaa ei ole Suomessa tiettävästi käsitelty oikeudessa (Oikeusrekisterikeskus 2022).
Koulutuksen ja lainsäädännön keinot
Erilaiset ensihoitajiin kohdistuvat uhka- ja väkivaltatilanteet ovat lisääntymään päin sekä maailmalla että Suomessa. Koska ensihoitajan varsinaisiin työskentelyolosuhteisiin on mahdollista vaikuttaa hyvin rajallisesti, olisi hyvä pohtia kansallisella tasolla, millaisilla keinoilla ensihoitajien työturvallisuutta voitaisiin parantaa uhka- ja väkivaltatilanteissa.
Grönlundin (2022) mukaan ensihoitajien amk-peruskoulutuksella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten yksittäinen ensihoitaja toimii eskaloituneessa tilanteessa. Nykyisissä opetussuunnitelmissa uhka- ja väkivaltatilanteissa toimimisen opetus vaihtelee suuresti niin sisällöltään, laajuudeltaan kuin menetelmiltäänkin. Tarvittaisiinkin kansallisesti yhtenäinen linjaus näiden opintojen yhdenmukaisuudesta opetussuunnitelmissa joko oppilaitosten keskinäisesti sopimana tai ministeriön taholta tulevana vaateena. Tämä helpottaisi myös työpaikoilla tapahtuvan lisä- ja täydennyskoulutuksen jatkuvuutta ja osaamisen ylläpitoa.
Toinen keino ensihoitajien työturvallisuuden parantamiseksi olisi lainsäädännöllinen. Rikoslakia tarkasteltaessa ensihoitaja on juridisesti selkeästi heikommassa asemassa kuin muut samankaltaisissa tilanteissa ja ympäristöissä toimivat ammattilaiset. Jos ensihoitajat olisivat juridisesti tasa-arvoisia esimerkiksi poliisien, pelastajien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa, heitä kohtaan kohdistuneet väkivaltateot tutkittaisiin ja tuomittaisiin rikoslain 16. luvun mukaisesti viranomaisiin kohdistuvina tekoina. Voitaisiin olettaa, että se nostaisi kynnystä käyttää väkivaltaa työssään toimivia ensihoitajia kohtaan.
Kirjoittajat
Anna Grönlund opiskelee LAB-ammattikorkeakoulussa Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen -ohjelmassa ensihoitaja (YAMK) tutkintoa.
Pirjo Vaittinen, TtT, työskentelee tuntiopettajana LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä.
Lähteet
Grönlund, Anna. 2022. Uhka ja väkivaltatilanteiden käsittely ensihoidon koulutuksessa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 6.11.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022110722134
Nuutila, M., Reuna, T., Teppola, A., Nurkka, N & Saikko, S. 2017. Ensihoidon turvallisuus ensihoitohenkilöstön näkökulmasta. Teoksessa: Nurkka, N. & Saikko, S. (toim.) Näkökulmia ensihoitotyön turvallisuuteen. Saimaan ammattikorkeakoulu.
Oikeusrekisterikeskus. 2022. Sähköposti 9.10.2022.
Rikoslaki 19.12.1889/39. Finlex. Viitattu 6.11.2022. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001
Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326. Finlex. Viitattu 6.11.2022. Saatavissa https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326
