Ensivasteesta turvaa vesillä liikkuville

Ensivasteyksikkö voi olla potilaan luona ennen ambulanssia varsinkin harvaan asutuilla alueilla, jolloin se toimii ensiauttajana tilanteissa kuin tilanteissa. Suomen sopimuspalokunnista noin 400:lla on ensivastetoimintaa, ja ne suorittavat noin 60 % kaikista ensivastetehtävistä koko Suomessa. (Linko 2020.) Muillakin toimijoilla, kuten Suomen Meripelastusseuralla, on ensivastetoimintaa. Esimerkiksi vuonna 2020 Meripelastusseuran vapaaehtoiset suorittivat Suomen vesistöissä 2168 erilaista pelastus- ja avunantotehtävää, joista 41 ihmistä pelastettiin todennäköiseltä menehtymiseltä. (Meripelastusseura 2022.)   

Ensivastetoimijat ovat merkittävässä roolissa vesistöjen turvallisuuden ja avun nopean saapumisen näkökulmasta. Hukkuneen hoitamisessa nopea vedestä pelastaminen ja hoitotoimien aloittaminen ovat avainasemassa. Yleinen sanonta onkin, että “aika on aivokudosta”, koska hermokudos on haavoittuvaisin kudostyyppi elimistön hapenpuutteessa eikä kestä iskemiaa yli neljää minuuttia. (Kuisma ym. 2021).

Hukkunut potilas

Hukkuneen ihmisen hoito alkaa vedestä pois hinaamisella (Rautiainen 2011). Autettavaa tulee käsitellä varoen ja nostojen tapahtua vaakatasossa. Näin minimoidaan verenkierron nopeat muutokset eikä laukaista tahattomasti vakavia rytmihäiriöitä. Elottoman potilaan peruselvytys aloitetaan viidellä ventilaatiolla, jota seuraa painelupuhalluselvytys suhteella 30:2. (Kuisma ym. 2021.) Puhalluselvytystä ei suositella Covid-19 -pandemian aikana (Punainen Risti 2022). Jos potilas on tajuton ja aspiroinut vettä keuhkoihinsa, eikä sydän ole pysähtynyt, saadaan spontaani hengitys aikaiseksi yleensä muutaman puhalluksen jälkeen (Szpilman ym. 2012). 

Hypotermia voi liittyä hukkumiseen luonnollisesti, koska elimistö altistuu kylmille lämpötiloille. Virallinen hypotermian raja on alle 35 celsiusasteen elimistön ydinlämpö. Hypotermisen potilaan lämmönhallinnassa tärkeintä on lisäjäähtymisen estäminen. Varsinainen lämmitys tehdään sairaalaolosuhteissa tehohoito- tai valvontatasoisessa yksikössä, koska komplikaatiot ilmaantuvat lämmitysvaiheessa. (Kuisma ym. 2021.) 

Laitesukelluksen harrastajien määrä kasvaa kovaa vauhtia. Suomessa laitesukelluksen harrastajia on 20 000–30 000. Sukeltajantauti liittyy sukeltamiseen ja on mahdollinen jopa alle 10 m syvyyksissä. Sukeltajantaudin hoidon tärkeimmät kulmakivet ovat uudelleen paineistaminen painekammiossa yliopistollisessa keskussairaalassa sekä puhtaan hapen hengittäminen. (Sipinen 2010.) Hukkuminen on yleisin kuolinsyy laitesukelluksessa (Kuisma ym. 2021).

Opinnäytetyön (Anttilainen 2021) tarkoituksena oli lisätä ensivastehenkilökunnan tietoisuutta hukkuneen hoidosta. Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa toimintakortti Päijät-Hämeen Pelastuslaitoksen ensivasteiden käyttöön. Päijät-Hämeessä toimintakortteja käyttää lähinnä ensihoito sekä erikoissairaanhoito. Ensivasteilla on usein käytössään ensihoito-opas hoidon tukena. Toimintakortti koettiin hyödyllisenä välineenä hukkumisonnettomuuksia varten. Se oli helppolukuinen ja selkeä ohje hoitotoimenpiteisiin ja tehtävään valmistautumiseen.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ensivastetehtävässä toimivan henkilön osaaminen ja johdonmukainen toiminta vaikuttavat suoraan potilaan ennusteeseen ja siten myös potilasturvallisuuteen.

Lähteet

12019. 2013. Sukeltaja, valo, sukellus, siluetti. Pixabay. Viitattu 17.1.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/sukeltaja-valo-sukellus-siluetti-108881/

Anttilainen, M. 2022. Hukkuneen hoito. Toimintakortti ensivastehenkilökunnalle. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 3.2.2022. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202201171339

Kuisma, M., Holmström, P., Nurmi, J., Porthan, K. & Puolakka, T. 2021. Ensihoito. 8. uudistettu painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.

Linko, J. 2020. ”Palokunnan ensivasteyksiköstä, iltaa! Uskallammeko tulla auttamaan?”. Suomen Pelastusalan Ammattilaiset SPAL. Viitattu 17.1.2022. Saatavissa  https://www.spal.fi/blogs/palokunnan-ensivasteyksikosta-iltaa-uskallammeko-tulla-auttamaan/

Meripelastusseura. 2022. Tehtävät. Viitattu 17.1.2022. Saatavissa  https://meripelastus.fi/toiminta/tehtavat/

Punainen Risti. 2022. Elvytys koronaepidemian aikana. Viitattu 17.1.2022. Saatavissa https://www.punainenristi.fi/ensiapu/ensiapuohjeet/elvytys/elvytys-koronaepidemian-aikana/

Rautiainen, P. 2011. Hukkuneen elvytys. Aikakausikirja Duodecim. Viitattu 17.1.2022. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo99628

Sipinen, S. 2010. Sukeltajantauti. Aikakausikirja Duodecim. Viitattu 17.1.2022. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/duo98634

Szpilman, D., Bierens, Joost J.L.M., Handley, Anthony J. & Orlowski, James P. 2012. Drowning: A Rewiew. Viitattu 17.1.2022. Saatavissa https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMra1013317