Lahteen muuttavat ovat yli 40-vuotiaita tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita

Samaan aikaan kun Lahden yritykset kärsivät osaavan työvoiman puutteesta, työikään saapuneet nuoret suuntaavat Lahdesta muualle parempien työllistymisnäkymien toivossa. Tilastojen valossa Lahti houkuttelee asukkaikseen erityisesti yli 40-vuotiaita tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Miten alueen oppilaitoksista valmistuvat nuoret saataisiin jäämään alueelle ja työllistymään seudun yrityksiin?

Pariskunta pakkaamassa muuttolaatikoita
Kuva 1. 20–39-vuotiaat muuttavat Lahdesta herkemmin kuin sitä vanhemmat. (Freepik 2020)

Työikään saapuvat lähtevät Lahdesta herkimmin

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 Lahti sai muuttovoittoa yhteensä 205 henkilöä. Kuitenkin Lahdesta pääkaupunkiseudulle (1341) muutti enemmän ihmisiä kuin pääkaupunkiseudulta Lahteen (1205). Muuttotappiota tapahtui erityisesti nuorten 20–24-vuotiaiden (-160 henkilöä) sekä 25–29-vuotiaiden (-88 henkilöä) keskuudessa. (SVT 2021.) Tilastojen mukaan Lahti näyttääkin houkuttelevan työuraansa aloittelevien sijaan ihmisiä, joilla on takanaan jo enemmän työvuosia tai jopa vuosikymmeniä.

Kuntien välinen nettomuutto ikäryhmittäin Lahti 2020: 
15-19-vuotiaat plus 215 henkilöä, 20-24-vuotiaat miinus 160 henkilöä, 25-29-vuotiaat miinus 88 henkilöä, 30-34-vuotiaat miinus 69  henkilöä, 35-39-vuotiaat miinus 58 henkilöä, 40-44-vuotiaat plus 46 henkilöä, 45-49-vuotiaat plus 67 henkilöä, 50-54-vuotiaat plus 52 henkilöä, 55-59-vuotiaat plus 45 henkilöä, 60-64-vuotiaat plus 59 henkilöä, 65-69-vuotiaat plus 31 henkilöä, 70-74-vuotiaat plus 31 henkilöä.
Taulukko 1. Kuntien välinen nettomuutto Lahteen ja Lahdesta vuonna 2020 (mukaillen SVT 2021)

Lahti kiinnostaa ylempien korkeakoulututkintojen suorittaneita

Muuttoalttiuteen merkittävästi vaikuttava tekijä on yksilön koulutustaso – mitä korkeammin koulutettu henkilö on, sitä muuttoalttiimpi hän on. Korkeakoulutetut muuttavat 85 % muuta väestöä todennäköisemmin. Korkeakoulutettujen muuttotappiosta kärsivät erityisesti sellaiset korkeakouluseudut, joissa on runsaasti aloituspaikkoja uusille opiskelijoille, mutta joiden työmarkkinat eivät pysty työllistämään kaikkia valmistuneita. Vuosina 2010–2018 Päijät-Hämeessä alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden muutto seudulle oli tappiollista. (Aro ym. 2020.)

Sen sijaan Lahden seutu sai vuosina 2010–2018 merkittävää muuttovoittoa, yhteensä 1010 henkilöä, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista, ja oli tältä osin muuttovoitollisin seutu ylivoimaisen Helsingin (+8600) jälkeen. Lahden seutu hyötyi Helsingin jälkeen toiseksi eniten muuttovoitollisesti myös tutkijakoulutuksen suorittaneiden liikkuvuudesta (+51 henkilöä). (Aro ym. 2020.)

Useimmilla LABin opiskelijoilla on työpaikka jo valmistuessaan

AVOP-kyselyn vastausten perusteella vuonna 2021 LABista valmistuneista AMK-opiskelijoista vain 18 % ei ollut vielä valmistumisen hetkellä töissä. 23 % kertoi työllistyneensä Päijät-Hämeeseen ja loput muualle Suomeen tai ulkomaille. YAMK-opiskelijoista vain vajaa 7 % ilmoitti, ettei ollut töissä valmistuessaan. (LAB 2021.) Työvoimapulasta kärsiville yrityksille ensisijaisen tärkeää olisikin kohdata opiskelijat jo opintojen aikana. Olemalla itse aktiivisia, yritysten on mahdollista sitouttaa opiskelijoita ajoissa ja turvata itselleen tulevaisuuden talentit ennen kuin he lähtevät töiden perässä muualle Suomeen.

Matalamman kynnyksen opiskelijayhteistyötä ovat esimerkiksi projektitoimeksiannot, harjoittelut ja opinnäytetyöt. Projekteja tehdään laajasti eri aloilla osana opintojaksoja. Valmiit harjoittelu- ja opinnäytetyötoimeksiannot yritykset voivat maksuttomasti ilmoittaa LABin ja LUTin opiskelijoille suunnatussa JobTeaser-rekrytointikanavassa. Linkki JobTeaser-rekrytointikanavaan.  Jos yritys ei ole varma, mikä yhteistyön muoto sopisi heidän tarpeeseensa, yritys voi täyttää lomakkeen osoitteessa kohtaaosaaja.fi., minkä jälkeen yhteistyöehdotus ohjataan sopivalle taholle joko LABiin, LUTiin tai Koulutuskeskus Salpaukseen. Linkki kohtaaosaaja.fi-verkkosivulle.

Kirjoittaja

Kaisu Isomäki, tradenomi, insinööri (AMK) työskentelee LABissa projektisuunnittelijana Yritys-Hunter-projektissa. Projektissa LAB-ammattikorkeakoulu ja Koulutuskeskus Salpaus rakentavat oppilaitosten alueellista yhteistyömallia Lahden seudun työllisyystilanteen haasteiden taklaamiseksi. Linkki Yritys-Hunter-projektin verkkosivuille.


Lähteet

Aro, T., Aro, R. & Mäkelä, I. 2020. Väestöselvitys 2040: Ikäryhmäkohtaiset ja alueelliset väestöennusteet sekä uusien opiskelijoiden määrien ennuste kaikilla koulutusasteilla Suomessa 2018–2040. Sitra. Viitattu 14.2.2022. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/vaestoselvitys-2040/

LAB-ammattikorkeakoulu. 2021. LAB AVOP-palautteet 2021. Julkaisematon Power BI-raportti.

Suomen virallinen tilasto (SVT). 2021. Muuttoliike. Tilastokeskus. Viitattu: 14.2.2022. Saatavilla http://www.stat.fi/til/muutl/index.html

Freepik. 2020. Front view of couple labeling boxes for moving out. Viitattu 28.2.2022. Saatavissa https://www.freepik.com/free-photo/front-view-couple-labeling-boxes-moving-out_9843706.htm 

Linkit

Linkki 1. JobTeaser. LUT University rekrytointialue. Viitattu: 28.2.2022. Saatavissa https://lut.jobteaser.com/fi/recruiter_account/sign_in

Linkki 2. Kohtaa osaaja ajoissa. Viitattu: 28.2.2022. Saatavissa https://www.kohtaaosaaja.fi/

Linkki 3. LAB. Yritys-Hunter-projektisivu. Viitattu: 28.2.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/yritys-hunter

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.