Hyvinvointialueuudistus, palveluintegraatio, väestön ikääntyminen ja henkilöstön saatavuuden haasteet edellyttävät hoitotyön johtamisen uudistamista sekä vertailukelpoista tietoa palveluiden yhdenmukaistamiseksi ja erikoissairaanhoidon vaikuttavuuden lisäämiseksi (Laulainen ym. 2020, 151, 152, 156). Tietoympäristön murroksessa tarvitaan uusia näkökulmia ja ketteryyttä johtamiseen sekä muutoksia organisaatiokulttuuriin (Hellström ym. 2019, 22; Vitikka 2020, 102).
Tiedolla johtamisessa hyödynnettävää tietoa liikkuu eri muodoissa käyttäjien kokemuksissa, hiljaisena tietona, organisaation toimintamalleissa ja kulttuurissa, tietojärjestelmissä ja -välineissä, julkaisuissa sekä sisäisissä ja ulkoisissa verkostoissa (Stenberg 2012, 246). Erikoissairaanhoidon hoitotyön johtaminen painottuu reaktiiviseen toimintaan (Bjerregård Madsen ym. 2020, 77). Johtamista tulee kehittää tuloksellisempaan, ennakoivampaan ja suunnitelmallisempaan suuntaan. Päätöksenteon tulee perustua ajantasaiseen ja laadukkaaseen tietoon sekä määriteltyihin tiedolla johtamisen käytäntöihin. (Laihonen & Saranto 2021, 10, 16; Pitkäaho ym. 2012, 37; STM 2022.)
![[Alt-teksti: Kaavio, joka kuvaa tiedolla johtamista kasvavana puuna. Runkona on data, oksina toiminta-artkkitehtuuri, tietoarkkitehtuuri, tietojärjestelmä-arkkitehtuuri ja teknologia-arkkitehtuuri. Taustalla vaikuttavat myös muun muassa viisaus, tietämys ja lainsäädäntö.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2023/04/216_2023_Erikoissairaanhoidon-tiedolla-johtamisen-muuttuva-maisema-1024x512.png)
Huomiota myös tunneilmapiiriin
Tiedolla johtamisen taustalla vaikuttavina ilmiöinä tunnistettiin digitaaliset kyvykkyydet sekä tunneilmapiiri, joka muodostui kehittämismyönteisyydestä ja turhautuneisuudesta. Osastonhoitajien päivittäistä työtä kuvasivat johtamisen kahdeksan tietokokonaisuutta, jotka olivat toimistosovellukset, tilannekuva, henkilöstöjohtaminen, koulutus, laatu ja vaikuttavuus, tiedolla johtamisen työkalut, raportointi, sekä materiaalit ja tilat (Kaukonen 2023).
Kokonaisuuksia voidaan käyttää tiedolla johtamisen kehittämisen perustana, perehdyttämisen apuvälineenä ja työn organisoinnissa. Hoitotyön johtamisen tunneilmapiiriin voidaan vaikuttaa positiivisesti huolehtimalla riittävistä digitaalisista kyvykkyyksistä ja mahdollistamalla tarvittava koulutus sekä tietotyön tuki. Nykytilan kuvaus on pohja, jota lähdetään muokkaamaan tuloksellisuuden aikaisempaa paremmin huomioivaan suuntaan. Tiedolla johtamisen maisema muuttuu periaatetason ja toiminnan kehittyessä, viisauden lisääntyessä.
Kirjoittajat
Paula Kaukonen opiskelee YAMK-tutkintoa LAB-ammattikorkeakoulussa Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla -koulutuksessa. Hän on taustaltaan sairaanhoitaja ja ohjelmistotuotantoon suuntautunut datanomi.
Mari Kokkonen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä yliopettajana.
Lähteet
Bjerregård Madsen, J., Kaila, A., Vehviläinen-Julkunen, K. & Miettinen, M. 2020. Hoitotyön johtajien ja lähijohtajien työn sisältö erikoissairaanhoidossa. Hoitotiede 2020, 32 (2), 75–85. Viitattu 8.4.2023. Saatavissa https://erepo.uef.fi/handle/123456789/27074
DVV. 2022. Kokonaisarkkitehtuurityön tuki. Arkkitehtuurikuvaukset. Digi- ja väestövirasto. Viitattu 8.4.2023. Saatavissa https://dvv.fi/arkkitehtuuri
Hellström, E., Ikäheimo, H-P., Hakapää, J., Lehtomäki, J. & Saari, M. 2019. Tiedonkäytön tulevaisuus yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Sitra työpaperi 2019. Viitattu 8.4.2023. Saatavissa https://www.sitra.fi/julkaisut/tiedonkayton-tulevaisuus-yhteiskunnallisessa-paatoksenteossa/
Kaukonen, P. 2023. Hoitotyön tiedolla johtamisen kehittäminen erikoissairaanhoidon toimialueella. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304054830
Laihonen, H. & Saranto, K. 2021. Tiedä ensin, johda sitten. Sote-tietojohtamisen osaamistarpeet sekä kansallisen koulutuksen ja tutkimuksen nykytila. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2021:33. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 8.4.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-6890-5
Laulainen, S., Zitting, J.& Niiranen, V. 2020. Henkilöstön ja johtajien osaamisvaatimukset integroituvissa palveluissa. Teoksessa Hujala, A. & Taskinen, H. (toim). Uudistuva sosiaali- ja terveysala. 151–178. Viitattu 8.4.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-022-9
Pitkäaho, T., Partanen, P., Vehviläinen‐Julkunen, K. & Miettinen, M. 2012. Erikoissairaanhoidon tietojärjestelmien ja rekisterien hyödyntäminen hoitotyön henkilöstövoimavarojen suunnittelussa. Finnish Journal of eHealth and eWelfare, 4(1) 37–43. Viitattu 8.4.2023. Saatavissa https://journal.fi/finjehew/article/view/6536
Rowley, J. 2007. The wisdom hierarchy: representations of the DIKW hierarchy. Journal of Information Science, 33(2), 163–180. Viitattu 8.4.2023. Saatavissa https://doi-org.ezproxy.saimia.fi/10.1177/0165551506070706
Stenberg, M. 2012. Tiedon jakaminen organisaatiossa. Kuinka aineetonta pääomaa kasvatetaan. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Informaatiotieteiden yksikkö. Viitattu 8.4.2023. Saatavissa https://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-8831-3
STM. 2022. Tiedolla johtaminen on avain toimiviin ja laadukkaisiin sote-palveluihin. Sote-uudistus. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 8.4.2023. Saatavissa https://soteuudistus.fi/tiedolla-johtaminen
Vitikka, M. 2022. Digitaalinen transformaatio haastaa organisaation ketteryyteen ja jatkuvaan oppimiseen. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, tietojärjestelmätiede. Viitattu 8.4.2023. Saatavissa http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202006255119
