Erityisperheen avokuntoutus hyötyy systeemisestä toimintamallista

Systeeminen toimintamalli on integroiva työtapa, jonka tarkoituksena on lasten ja perheiden hyvinvoinnin lisääminen. Lapsen ja koko perheen tilanne nähdään kokonaisuutena, jossa kaikki osat vaikuttavat toisiinsa.

Toimintamallin ydinelementtejä ovat systeeminen asiakastyö, systeeminen tiimi ja systeeminen viikkokokous. Lähtökohtina ovat lapsen ja perheen kunnioittava ja luottamuksellinen kohtaaminen sekä dialogisen vuorovaikutussuhteen luominen kokonaisvaltaisen elämäntilanteen tarkastelussa. Työskentelyssä korostuvat lapsen ja koko perheen äänen ja kokemuksen kuuleminen, osallisuus, vastuu ja valta oman elämänsä ratkaisuista. Tavoitteena on tukea perhettä muutoksissa, jotka lisäävät heidän hyvinvointiaan ja turvallisuutta elämässä. (Aaltio & Isokuortti 2019, 11−12; Fagerström 2016, 4.)

Kuva 1. Systeeminen toimintamalli korostaa ajatusta, että tilanne on kokonaisuus, jonka kaikki osat vaikuttavat toisiinsa. (Kuva: Minja Leisten) 

Palvelupolku tuo perheelle selkeyttä työskentelystä

Jos perheessä on erityislapsi, lähtökohtana avoperhekuntoutuksen palvelupolun rakentamisessa on vastata perheen tarpeisiin ja kohdistaa eri ammattilaisten osaamista perheen tarpeiden ja haasteiden luo (Niemelä & Kivipelto 2019, 1−2). Avoperhekuntoutus on kuntouttavaa, strukturoitua ja korjaavaa työskentelyä, jota arvioidaan säännöllisesti viikoittaisissa kokouksissa systeemisen tiimin ja perheen kesken.

Palvelupolkuun laaditaan selkeä suunnitelma, johon on määritelty tavoitteet ja käytettävät menetelmät viikko-ohjelmineen työskentelyn tueksi. Tavoitteiden pilkkominen pienempiin osiin lisää koko perheen ymmärrystä työskentelyn kokonaisuudesta. Työskentelyn etenemistä arvioidaan säännöllisesti. Perheen erityislapsi huomioidaan yksilöllisesti.

Työskentelyyn tuodaan mukaan kommunikointia tukevia menetelmiä, joiden avulla lapsi osallistetaan työskentelyyn ja hänen mielipiteensä selvitetään. Työskentelyssä korostuvat dialoginen vuorovaikutus ja perheterapeuttinen ymmärrys. Systeeminen toimintamalli mahdollistaa koko erityisperheelle oikea-aikaisen ja riittävän tuen ja avun saamisen elämäntilanteessaan. Työskentelyssä tuodaan näkyväksi lapsen ja perheen vahvuudet ja voimavarat, joka lisäävät heidän näkyväksi tulemista ja mahdollistaa heidän osallisuuden toteutumista. (STM, 9.)

Asiakastyössä hyödynnetään ammattitaitoa ja osaamista

Avoperhekuntoutuksen palvelupolkua rakennettaessa systeeminen tiimi muodostetaan moniammatillisesta yhteistyöverkostosta hyödyntäen perheen jo olemassaolevia verkostoja ja hoitokontakteja.

Systeemisen tiimin tavoitteena on hyödyntää jokaisen tiimin jäsenen ammattitaitoa ja osaamista työskenneltäessä yhdessä kohti ratkaisuja ja seuraavia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Onnistunut työskentely vaatii kaikilta jäseniltä vastuuta ja sitoutumista työskentelyyn. Kunnioittava työskentely yhdessä perheen hyväksi heijastuu perheelle yhteistyön toimivuudessa, joka lisää perheen luottamusta ammattilaisiin. (Aaltio & Isokuortti 2019, 12, 14−17; Lahtinen ym. 2017, 17.)

Kirjoittajat

Taija Jyry on sosionomi (AMK) ja LAB-ammattikorkeakoulun sosionomi YAMK -opiskelija lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutuksesta.

Raija Hovi-Pulsa on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori ja kiinnostunut lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisestä.

Lähteet

Aaltio, E. & Isokuortti, N. 2019. Systeemisen lastensuojelun toimintamallin ydinelementit: Kuvaus asiakastason ydinelementeistä, tavoitteista ja toimintamekanismeista. Työpaperi 33/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 31.10.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-419-6

Fagerström, K. 2016. Ihmissuhteita rakentava ja ylläpitävä lastensuojelu: Hackneyn malli ja systeeminen käytäntö lastensuojelutyössä. Työpaperi 42/2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 31.10.2021]. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-778-7

Lahtinen, P., Männistö, L. & Raivio M. 2017. Kohti suomalaista systeemistä lastensuojelun toimintamallia. Keskeisiä periaatteita ja reunaehtoja. Työpaperi 7/2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 31.10.2021]. Saatavissa  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-827-2

Niemelä, J. & Kivipelto, M. 2019. Asiakaslähtöinen palvelupolkumalli tulevaisuuden sote-keskusten lähtökohdaksi. Työpaperi 37/2019. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 11.10.2021]. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-426-4

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2015. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE). Hankesuunnitelma. Kärkihanke. [Viitattu 23.10.2021]. Saatavissa: https://stm.fi/documents/1271139/1953486/Hankesuunnitelma_Lapsi-ja+perhepalveluiden+muutosohjelma.pdf