Suomen väestö vähenee ja ikääntyy, ja työvoiman saatavuus haastaa monella alalla (Traficom 2023). Tässä tilanteessa nuorilla työntekijöillä on valtaa valita työnantajansa. Heillä on myös aiempaa suuremmat odotukset työnantajaa kohtaan. Yritysten onkin jatkossa kiinnitettävä yhä enemmän huomiota työnantajakuvaansa ja omiin sitouttamisen keinoihinsa.
Z-sukupolvi eli 1990-luvun lopulla ja sen jälkeen syntyneet odottavat työelämältä, että heitä kohdellaan yksilöinä. Esihenkilön tukea ja aikaa tarvitaan myös varmistamaan, että nuori integroituu työyhteisöön. Molemmilla toimenpiteillä luodaan pohjaa sitoutumiselle. (Pahkamäki 2024.)
Esihenkilötyö on yksi tärkeimmistä työntekijöiden sitoutumista tukevista tekijöistä. Esihenkilön tulee kohdella työntekijöitään kunnioittavasti, tasavertaisesti ja arvostavasti. Palautteen merkitys korostuu myös Z-sukupolven keskuudessa, sillä palaute on osa arvostavaa kohtelua ja perusta kehittyvälle työyhteisölle. Esihenkilön tavalla kohdata työntekijät ja huomioida heidät oikeasti on suuri merkitys. (Tienari & Piekkari 2011, 149; Kuusela 2013, 40, 87.)
Nuorten näkemyksiä Osuuskauppa Hämeenmaalla
Mäkinen (2024, 2, 4, 57) tutki opinnäytetyössään Osuuskauppa Hämeenmaan nuorten työntekijöiden sitoutumista työnantajaansa. Opinnäytetyössä haluttiin tunnistaa, mitkä tekijät vaikuttavat nuorten työntekijöiden sitoutumiseen sekä miten työntekijäkokemus ja esihenkilötyö tukevat sitoutumista. Aineisto kerättiin 7–25-vuotiaille vakituisille työntekijöille suunnatun sähköisen kyselyn avulla. Vastauksia saatiin yhteensä 47.
Tulosten perusteella Osuuskauppa Hämeenmaan nuorten työntekijöiden sitoutuneisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat esihenkilötyö ja esihenkilön tuki, luotto työn jatkuvuuteen, työympäristö- ja kulttuuri sekä kehitysmahdollisuudet. Sitoutuneisuutta vähentää ja lähtöherkkyyttä lisää esimerkiksi työn kuormittavuus. Esihenkilötyön tärkeys nousi esiin jokaisessa tutkittavassa osa-alueessa. (Mäkinen 2024, 38, 51, 53–54.)
Lopuksi, vaikka esihenkilöllä on työntekijöiden sitouttamisessa iso rooli, on silti tärkeä huomata, että hyvinvoiva organisaatio ja työntekijöiden sitoutuminen tehdään yhdessä, koko työyhteisön voimin. Motivaatio ja innostus tarttuvat. Eräs Osuuskauppa Hämeenmaan nuorista työntekijöistä kiteytti asian osuvasti (Mäkinen 2024, 47):
Työyhteisöjen tulisi olla avoimia nuorille työntekijöille ja ottaa heidät osaksi työyhteisöä. Työntekijöiden tulisi tukea nuoria, ja työtehtävien pitäisi jakautua tasaisesti kaikille. – – Jos muista työntekijöistä huomaisi heidän hyvän motivaation ja sitoutumisen työhön, se innostaisi itseäkin panostamaan enemmän.
Kirjoittajat
Noora Mäkinen on valmistumassa tradenomiksi (AMK) LAB-ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutuksesta.
Sari Suominen toimii johtamisen ja yrittäjyyden lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä Lahdessa.
Lähteet
fauxels. 2019. Kädet, ihmiset, suhde, yhteys. Pexels. Viitattu 22.5.2024. Saatavissa https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/kadet-ihmiset-suhde-yhteys-3184427/
Kuusela, S. 2013. Esimiehen vuorovaikutustaidot. Helsinki: Alma Talent. Viitattu 22.5.2024. Saatavissa https://verkkokirjahylly-almatalent-fi.ezproxy.saimia.fi/teos/GAEBHXBTDG#/kohta:SIS((c4)LLYS/piste:t4T
Mäkinen, N. 2024. Nuorten työntekijöiden sitoutuminen organisaatioon. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ala. Lahti. Viitattu 22.5.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052716327
Pahkamäki, N. 2024. Esihenkilö, miten kohtaat nuoren työntekijän? Specia. Viitattu 22.5.2024. Saatavissa https://specia.fi/ajankohtaista/artikkelit/esihenkilo-miten-kohtaat-nuoren-tyontekijan/
Tienari, J. & Piekkari, R. 2011. Z ja epäjohtaminen. Helsinki: Talentum. Viitattu 22.5.2024. Saatavissa https://national.finna.fi/Record/3amk.251273?sid=4720721298
Traficom. 2023. Väestörakenteen muutos haastaa yhteiskuntaa. Viitattu 26.5.2024. Saatavissa https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/vaestorakenteen-muutos-haastaa-yhteiskuntaa
