Mentoroinnilla tarkoitetaan vuorovaikutussuhdetta kahden henkilön välillä, joista toisella (mentori) on toista (aktori) enemmän kokemusta. Työuramentoroinnissa tällä tarkoitetaan yleensä työkokemusta. Työuramentorointiin voi sisältyä esimerkiksi aktorin vahvuuksien etsimistä ja nimeämistä, työhakemusten ja CV:n läpikäyntiä tai työhaastattelutilanteen harjoittelua. Tavoitteena on aktorin työllistymisen tukeminen ja työelämätaitojen sekä ammatti-identiteetin kehittyminen. (Opetushallitus 2024; Kantola & Penttilä 2022, 363; Kesti ym. 2020.)
Työelämässä etätyöskentely on ottanut enenevissä määrin jalansijaa, ja näin ollen myös etämentorointi on noussut luontevaksi vaihtoehdoksi perinteiselle mentoroinnille. Etämentoroinnin tehokkuuteen on saatettu aiemmin suhtautua epäilevästikin, sillä luottamus mentorin ja aktorin välille on ajateltu hankalaksi rakentaa ilman kasvokkain tapahtuvaa tapaamista (Hopp ym. 2020; Neely ym. 2017, 230). Neely ym. (2017, 228–229) toteavat kuitenkin etämentorointia koskevassa kirjallisuuskatsauksessaan, että kommunikointi ja vuorovaikutus voi etätapaamisissa olla verrattavissa lähitapaamisiin (Neely ym. 2017, 228–229).
Perinteiseen mentorointiin verrattuna etämentoroinnissa on tunnistettu myös etuja. Etämentorointi vähentää hierarkiaa ja lisää osallistujien välistä tasa-arvoa. Se mahdollistaa osallistumisen paikasta riippumatta, joten aikaa tai rahaa ei kulu paikasta toiseen siirtymiseen ja saavutettavuus paranee. Etämentoroinnin on todettu myös auttavan osallistujien itsereflektiossa. (Ristikangas ym. 2020, 211; Singh & Kumar 2019, 2; Neely ym. 2017, 223–226.)
Etämentoroinnin onnistumisen avaimia
Särkivuori ja Westerholm (2024) mallinsivat tutkimuksellisessa kehittämistyössään työuramentoroinnissa käytettäviä digityövälineitä. Kehittämistyöprosessissa kertyi runsaasti tietoa etämentoroinnista ja sen tärkeistä elementeistä, jotka auttavat mentorointiprosessin onnistumisessa.
Etämentoroinnissa hyödynnetään erilaisia digityövälineitä, ja niitä on haastavaa laittaa paremmuusjärjestykseen. Tavanomaisia etämentoroinnin digityövälineitä ovat Teams, Zoom, sähköposti, WhatsApp sekä OneDrive tai Google Docs. Oleellisinta on valita käyttöön sellaisia digityövälineitä, joiden käyttö on osallistujille jo ennestään tuttua. Digityövälineiden valinnassa kannattaa lisäksi pitää mielessä, että työuramentoroinnin tavoitteena on tukea työelämätaitoja. Siksi digityövälineiden olisi hyvä olla sellaisia, joita työelämässäkin käytetään. (Särkivuori & Westerholm 2024.)
Ennen etänä toteutettavan mentorointiohjelman alkamista osallistujia tulisi ohjeistaa miettimään etukäteen, mitä digityövälineitä he haluavat käyttää ja mitkä ovat heille ennestään tuttuja. Jos aloitustapaamisessa käytetään osallistujalle ennestään tuntematonta digityövälinettä, sen käyttöön olisi syytä perehtyä ennen aloitustapaamista. Aloitustapaamisen yhteydessä mentorointiparin tulisi sopia yhdessä yhteisistä pelisäännöistä sekä mitä digityövälineitä he ottavat käyttöön. Pelisääntöjen osalta on syytä sopia ainakin tavoitettavuudesta, viestintätavoista sekä seuraavasta tapaamisesta. (Särkivuori & Westerholm 2024.)
Panostetaan ilmapiiriin ja pidetään kamerat päällä
Etänä toteutettavaan mentorointiin olisi hyvä sisällyttää yhteiset alku- ja loppuetätapaamiset mentorointiparin välisten tapaamisten lisäksi. Alku- ja lopputapaamisten tunnelmaan ja ilmapiiriin olisi syytä panostaa.
Mentorointiohjelman vetäjien tulisi miettiä, miten tehdä itsestään helposti lähestyttävä, vaikka osallistujat eivät tapaakaan kasvokkain. Kaikkien osallistujien tulisi pitää kameraa päällä etätapaamisissa vuorovaikutuksen parantamiseksi. Tapaamisissa olisi hyvä hyödyntää pienryhmäjakoa, joka auttaa kaikkien osallistujien äänen saamisessa kuuluviin. Videovälitteiset tapaamiset sekä pienryhmäjako onnistuvat esimerkiksi Teamsilla ja Zoomilla. Mentorointiohjelman järjestäjien näkökulmasta loppupalautteet auttavat kehittämään tulevia mentorointiohjelmia. (Särkivuori & Westerholm 2024.)
Kirjoittajat
Juulia Särkivuori ja Janna Westerholm ovat syksyllä 2024 LAB-ammattikorkeakoulusta valmistuvia sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntijoita (terveydenhoitaja YAMK).
Tuija Rinkinen toimii LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön lehtorina.
Lähteet
allser 2021. Vega, E. Nainen, tehdä työtä, älypuhelin. Pixabay. Viitattu 2.10.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/nainen-tehd%C3%A4-ty%C3%B6t%C3%A4-%C3%A4lypuhelin-6734444/
Hopp, M. D. S., Stöger, H. & Ziegler, A. 2020. The Supporting Role of Mentees’ Peers in Online Mentoring: A Longitudinal Social Network Analysis of Peer Influence. Frontiers in psychology. Vol. 11, 1–17. Viitattu 23.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.3389/fpsyg.2020.01929
Kantola, J. & Penttilä, S. 2022. Työminän rakentamisesta yhteisöjen kehittämiseen: Kirjallisuuskatsaus yliopisto-opiskelijoille suunnattujen mentorointiohjelmien merkityksistä. Työelämän tutkimus. Vol. 20 (3). Viitattu 23.9.2024. Saatavissa https://doi.org/10.37455/tt.112310
Kesti, E., Mäkäräinen, H. & Kaila, M. 2020. Mentoroinnista on moneksi. Suomen Lääkärilehti. Vol. 75(4), 174–175. Viitattu 23.9.2024. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/1baeffa4-32ba-4e60-a0c9-1646b3c9b42a/content
Neely, A. R., Cotton, J. & Neely, A. D. 2017. E-mentoring: A Model and Review of the Literature. AIS Transactions on Human-Computer Interaction. Vol. 9(3), 220–242. Viitattu 23.9.2024. Saatavissa https://aisel.aisnet.org/thci/vol9/iss3/3?utm_source=aisel.aisnet.org%2Fthci%2Fvol9%2Fiss3%2F3&utm_medium=PDF&utm_campaign=PDFCoverPages
Opetushallitus. 2024. Mentoroinnista apua uralle. Viitattu 23.9.2024. Saatavissa https://www.oph.fi/fi/mentoroinnista-apua-uralle
Ristikangas, V., Ristikangas, M-R. & Alatalo, M. 2020. Valmentava mentorointi – Opas tehokkaaseen vuorovaikutukseen. E-kirja. Helsinki: Kauppakamari.
Singh, P. & Kumar, K. 2019. E-mentoring: Alternative paradigm for entrepreneurial aptitude development. Academy of Entrepreneurship Journal. Vol. 25(2). Viitattu 23.9.2024. Saatavissa https://www.academia.edu/download/99680374/E-mentoringalternative-paradigm-for-entrepreneurial-aptitude-development-1528-2686-25-2-225.pdf Särkivuori, J. & Westerholm, J. 2024. Digitaaliset työkalut maahanmuuttajanaisten etämentoroinnissa. YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 23.9.2024. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100125932
