Varhaiskasvatuksen ohjausjärjestelmä on viime vuosina uudistunut, ja yksi muutoksista on vaatimus arvioinnista (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, 9). Varhaiskasvatuksen arvioinnin tarkoituksena on tukea varhaiskasvatuksen kehittämistä (Mikkola ym. 2017, 7–8). Arvioinnin avulla kehitetään varhaiskasvatuksen laatua, tunnistetaan toiminnan vahvuuksia, nostetaan esiin kehittämistarpeita ja kehitetään toimintaa (Kangas ym. 2021, 172). Heidi Kivirannan sosiaalialan YAMK-opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämishankkeena, ja sen tarkoituksena oli varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen arviointitietoa hyödyntämällä. Tavoitteena oli tuottaa malli arviointitiedon hyödyntämiseksi varhaiskasvatuksen laadun kehittämiseksi.
Laadun sekä arviointitiedon kehittämisen elementit
Opinnäytetyön tulosten perusteella syntyi malli, joka koostuu varhaiskasvatuksen laadun ja arviointitiedon kehittämisen elementeistä. Laadun elementeiksi nousivat varhaiskasvatusta normittavat asiakirjat, henkilökunta sekä yhteisen näkemyksen muodostaminen. Perustan laadukkaalle varhaiskasvatukselle luovat varhaiskasvatusta normittavat asiakirjat, jotka henkilökunta tuntee ja joiden mukaiseen toimintaan he sitoutuvat. Ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilökunta on merkittävä tekijä, kun tavoitteena on laadukas varhaiskasvatus. Koko henkilöstön tulee muodostaa keskusteluissa yhteinen näkemys varhaiskasvatuksen laadusta. (Kiviranta 2021, 49−50.)
Arvioinnin hyödyntämiseen elementeiksi muodostuivat hallintoon ja johtajaan liittyvät tekijät, jaettu johtajuus sekä arviointitiedon sitominen rakenteisiin. Arviointitiedon tulee läpäistä koko organisaatio siten, että hallinto ottaa arviointitiedon tuottaman tiedon pohjaksi suunniteltaessa kehittämistoimenpiteitä sekä tuottamalla työkaluja kehittämistyöhön. Johtajan tulee varata aikaa pedagogiselle johtamiselle ja suodattaa arviointitietoa oman yksikön tarpeen mukaan. Jaetussa johtajuudessa varhaiskasvatuksen opettajat muodostavat johtajan kanssa yksikön johtoryhmän, minkä lisäksi henkilöstö toteuttaa johtajuutta oman positionsa kautta. Arviointitieto ei saa jäädä irralliseksi, vaan se tulee sitoa yksikön rakenteisiin. (Kiviranta 2021, 51−56.)
Laadukas varhaiskasvatus vaikuttaa lapsen hyvinvointiin
Varhaiskasvatuksen laatu vaikuttaa siihen, millainen vaikutus varhaiskasvatuksella on lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen (Kangas ym. 2021, 172).
Nykytiedon mukaan vain laadukkaalla varhaiskasvatuksella on positiivisia vaikutuksia lapsen kehitykselle, joten sillä, mitä varhaiskasvatuksen arjessa tapahtuu, on suuri merkitys. (Karila 2016, 21: Repo ym. 2019, 17).
Kirjoittajat
Heidi Kiviranta on opiskelija LAB-ammattikorkeakoulussa, sosionomi YAMK-tutkinnossa, lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisen koulutusohjelmassa. Hänen opinnäytetyönsä aiheena oli varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen arviointitietoa hyödyntämällä.
Jaana Mantela on LAB-ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan lehtori sekä Kivirannan YAMK-opinnäytetyön ohjaava opettaja.
Lähteet
Kangas, J., Lastikka, A-L. & Karlsson, L. 2021. Voimauttava varhaiskasvatus. Leikkivä, osallinen ja hyvinvoiva lapsi. Helsinki: Otava.
Karila, K. 2016. Vaikuttava varhaiskasvatus. Tilannekatsaus toukokuu 2016. Opetushallituksen raportit 2016:6. [Viitattu 17.5.2021]. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/vaikuttava_varhaiskasvatus.pdf
Kiviranta, H. 2021. Varhaiskasvatuksen laadun kehittämisen hyvät käytännöt. Malli arviointitiedon hyödyntämiseksi varhaiskasvatuksen laadun kehittämiseksi. Sosionomi YAMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lapsi- ja perhepalveluiden kehittäminen. [Viitattu 02.06.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021060112979
Mikkola, A., Repo, L., Vlasov, J., Paananen, M. & Mattila, V. 2017. Varhaiskasvatuksen arvioinnin nykytila. Julkaisut 22:2017. Tampere: Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. [Viitattu 17.5.2021]. Saatavissa https://karvi.fi/app/uploads/2017/10/KARVI_2217.pdf
Repo, L., Paananen, M., Eskelinen, M., Mattila, V., Lerkkanen, M-K., Gammelgård, L., Ulvinen, J., Marjanen, J., Kivistö, A. & Hjelt, H. 2019. Varhaiskasvatuksen laatu arjessa – Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 15:2019. [Viitattu 17.5.2021]. Saatavissa: https://karvi.fi/app/uploads/2019/09/KARVI_1519.pdf
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2018. Määräykset ja ohjeet 2018:3a. Helsinki: Opetushallitus. [Viitattu 17.5.2021]. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf
Kuvat
Kuva 1. Kiviranta, Heidi. 2021.
Kuva 2. Kiviranta, Heidi. 2021.
Kuva 3. Fionn, Kidney. 2007. Flickr. kinder=happy. simple as that. [Viitattu 17.5.2021]. Saatavissa: https://www.flickr.com/photos/fyunkie/1449238063/in/photolist-3d4HZa-2gAzmoZ-Qk31kP-miT2ed-2gdJmFG-2jCyEs5-S5Qqog-2hGdMbt-2kTmmo8-4foN4m-xfdmr-47LZyG-2kW1V5C-2fThSJx-RohTyH-srhzhN-SBdxmw-2gBaNDG-QcfU78-cwhXpA-2k13MXe-wCVoY-2dbFc61-228jRKL-2gVqwSy-G1gXQ-2ishKgY-nNAMF-2kBk3A5-2kUHoFx-yHLfgY-KQLVRD-aDWZhj-e2Psi-2bNfjwM-rmthoD-rwtVq-K1qiPi-2gqRSg2-NLS29r-2TbcaN-H8jZ4g-7kifJY-z1mA-FT2kj3-2fkxXFZ-fAuzRa-5rb74K-7hjNP3-2cR3V6V
