Amk-yhteistyöllä tukea yritysten osaamiseen

KETTERÄ ‒ Työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien muutoskyvykkyyttä mikro- ja pk-yrityksille (LAB 2023a) -hankkeen yhtenä tavoitteena on selvittää Etelä-Karjalan mikro- ja pk-yritysten ja LAB-ammattikorkeakoulun välisen yhteistyön tarpeita yritysten työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien kehittämiseksi. Hankkeen alussa toteutettiin viidelle yritykselle alkutilannekysely ja -työpaja, joiden avulla tunnistettiin yhteistyön tarpeita, joita seuraavassa kuvataan.

[Alt-teksti: luokkatila, jossa kasvot kohti kameraa kaksi hymyilevää naista.]
Kuva 1. Sari Soutukorva ja Annukka Heinonen vetämässä KETTERÄ-hankkeen työpajaa huhtikuussa. (Kuva: Teemu Rasi) 

Yhteistyötä kannattaa markkinoida yrityksille

Hankkeeseen osallistuneet pk-yritykset tunsivat heikosti monialaisen LAB-ammattikorkeakoulun toimintaa ja sen pienyrityksille suunnattua palvelutarjontaa, kuten opinnäytetöitä, opiskelijaharjoittelijoita ja TKI-toimintaa. Pääsääntöisesti yritykset eivät olleet tehneet aiemmin yhteistyötä LABin kanssa.

Tulos vastaa työ- ja elinkeinoministeriön tilastoja: kaikista yrityksistä vain 17 prosenttia tekee yhteistyötä korkeakoulun ja/tai tutkimuslaitoksen kanssa (Huovinen & Kärpänoja 2019, 16). Osalla KETTERÄ-hankkeen yrityksistä oli kokemusta yhteistyöstä toisen asteen koulutuksen kanssa, esimerkiksi opiskelijaharjoittelijoiden osalta. Yritykset kokivat LABin kanssa tehtävän yhteistyön markkinoinnin yrityksille tarpeelliseksi, sillä ne tunnistivat arjessaan kehittämisen paikkoja esimerkiksi työhyvinvointiin, osaamiseen ja johtamiseen liittyen.

KETTERÄ-hankkeeseen (LAB 2023a) osallistuneet pk-yritykset ovat osoittaneet avointa kiinnostusta yhteistyön syventämiseen LABin kanssa. Jatkossa LAB voisi tukea yrityksiä esimerkiksi opinnäytetöiden kautta, tekemällä vaativampaa yrityksen toiminnan kehittämistä TKI-asiantuntijoiden osaamista hyödyntäen tai tarjoten uusia osaajia yritykselle esimerkiksi opiskelijaharjoittelupaikkojen muodossa. 

Tämäkin tulos vastaa TEMin tilastoja: yritykset odottavat yhteistyöltä korkeakoulun ja tutkimuslaitoksen kanssa tyypillisimmin tietopohjan ja osaamisen vahvistumista, parempaa näkemystä tulevaisuuden kehitystrendeistä ja markkinoista, demonstrointia, pilotointia ja tuotetestausta sekä uuden teknologian, menetelmän tai laitteen käyttöönottoa (Huovinen & Kärpänoja 2019, 24).

Yhteistyön tarjotin tukee markkinointia

KETTERÄ-hankkeessa kehitettiin työkalu – yhteistyön tarjotin – LABin kanssa tehtävien yhteistyömahdollisuuksien markkinoimiseksi yrityksille. Kolme ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijaa selvitti ja kokosi yhteen yhteistyön mahdollisuuksia yritysten työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien kehittämisen näkökulmasta. Yhteistyön tarjotinta voivat hyödyntää kaikenkokoiset yritykset, jotka ovat kiinnostuneita työhyvinvointiin, osaamiseen tai työuriin liittyvästä yhteistyöstä LABin kanssa.

Linkki KETTERÄ-hankkeen yhteistyön tarjottimeen. (Linkki 1)

Työelämä kohtaa isoja haasteita ja niihin kytkeytyviä mahdollisuuksia nyt ja lähitulevaisuudessa. Erilaiset muutosvoimat, kuten ajattelu- ja toimintatavat, teknologia, väestörakenne ja ilmastonmuutos haastavat työelämää kehittymään. Yritykset voivat vastata näihin muutoksiin esimerkiksi huolehtimalla monipuolisesti osaavista ja hyvinvoivista työntekijöistä. (Kokkinen ym. 2020).

KETTERÄ-hankkeen yritysten kanssa käydyt keskustelut toivat esiin, että pienyrityksissä perustoiminta vie jo suuren osan työpanoksesta. Siksi on tärkeää, että pienyritykset saavat tukea kehittämistyölleen ammattikorkeakoulun kaltaisilta toimijoilta.

Kirjoittajat

Annukka Heinonen (tradenomi YAMK) työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Liiketoiminta-yksikössä TKI-asiantuntijana. Hän toimii asiantuntijana KETTERÄ – työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien muutoskyvykkyyttä mikro- ja pk-yrityksille -hankkeessa (LAB 2023a), ja hän on käytännönläheinen pienyritysten muutoskyvyn kehittäjä.

Sari Soutukorva (TtM, fysioterapeutti) on LABin Hyvinvointi-yksikön lehtori, joka toimii KETTERÄ-hankkeessa asiantuntijana. Hän on kiinnostunut kehittämään ja tutkimaan työelämää ja työhyvinvointia.

Lähteet 

Huovinen, P. & Kärpänoja, J. 2019. Teoksessa Husso, K. (toim.) Pk-yritysten yhteistyö korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Yritykset.  2019:35. Viitattu 2.5.2023. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161615/TEM_2019_35_Yhteistyoanalyysi.pdf

Kokkinen, L., Ala-Laurinaho, A., Alasoini, T., Varje, P., Väänänen, A. & Toppinen-Tanner, S. 2020. Työelämässä vaikuttaa neljä keskeistä muutosvoimaa. Teoksessa L. Kokkinen (toim.) Hyvinvointia työstä 2030-luvulla. Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Helsinki: Työterveyslaitos, 6–9. Viitattu 2.5.2023. Saatavissa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-261-943-3

LAB. 2023a. KETTERÄ ‒ Työhyvinvoinnin, osaamisen ja työurien muutoskyvykkyyttä mikro- ja pk-yrityksille. 2023. Viitattu 18.4.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/kettera-tyohyvinvoinnin-osaamisen-ja-tyourien-muutoskyvykkyytta-mikro-ja-pk-yrityksille

Linkit

Linkki 1. LAB 2023b. KETTERÄ. Hanke. Yhteistyön tarjotin. Viitattu 5.5.2023. Saatavissa https://www.lab.fi/sites/default/files/2023-05/Yhteisty%C3%B6n%20tarjotin.pdf