Eudaimoniset tarinat verkko-opetuksessa

Eudaimonia (onnellisuusoppi) on vielä toistaiseksi vähän hyödynnetty näkökulma verkko-opetuksessa. Eudaimoniset tarinat, jotka keskittyvät henkilökohtaiseen kasvuun ja hyvinvointiin, voivat merkittävästi parantaa oppimiskokemusta edistämällä emotionaalista sitoutumista. Tämä lähestymistapa saattaa muuttaa oppimisen rikastuttavaksi ja mieleenpainuvaksi elämykseksi.

Eudaimonisten tarinoiden rooli oppimisessa

Ihmisen kasvua tukevat (eudaimoniset) tarinat (Waterman 1988) koulutuksessa eivät keskity vain tiedon välittämiseen; ne pyrkivät muuttamaan oppijan näkökulmaa ja kannustamaan syvempään yhteyteen sisällön kanssa. Keskittymällä tarinoihin, jotka edistävät hyveitä, henkilökohtaista kasvua ja merkityksellisten tavoitteiden tavoittelua, opettajat voivat luoda oppimisympäristön, joka ei ainoastaan opeta vaan myös inspiroi ja motivoi opiskelijoita.

Verkko-opetuksessa digitaalinen tarinankerronta on tehokas väline eudaimonisten narratiivien esittämiseen. Tutkimusten mukaan digitaalinen tarinankerronta yhdistää multimediaelementit, kuten grafiikan, audion ja videon, luoden kiehtovia tarinoita, jotka voivat merkittävästi parantaa oppimistuloksia tekemällä oppimiskokemuksesta elävämmän ja mieleenpainuvamman (Barber 2016). Nämä narratiivit voidaan suunnitella heijastamaan opiskelijoiden todellisia haasteita ja pyrkimyksiä, mikä edistää henkilökohtaista yhteyttä opetussisältöön.

[Alt-teksti: savenvalajia muovailemassa saviesineitä dreijojen ääreen kumartuneina.]
Kuva 1. Merkityksellistä tavoitetta kohti pyrkiminen on motivoivaa. (jashmingg 2020)

Tutkimukset ovat osoittaneet, että eudaimoniset sisällöt mediassa, kuten elokuvat ja videot, jotka keskittyvät hahmon kehitykseen ja henkilökohtaiseen kasvuun, voivat lisätä empatiaa, itsereflektiota ja syvempää arvostusta elämän monimutkaisuuksille (Bartsch & Oliver 2016). Vastaavasti käyttäjien tuottamien eudaimonisten videoiden alustoilla, kuten YouTubessa, on havaittu edistävän hyvinvointia ja onnellisuutta lisäämällä osallistumista ja empatiaa katsojien keskuudessa (Kang ym. 2023).

Konstruktivismia, eudaimoniaa ja verkko-oppimista

Konstruktivistinen oppimisnäkemys korostaa oppimista kokemuksen ja oman pohdinnan kautta (Tynjälä 1999) ja sopiikin hyvin yhteen eudaimonian periaatteisiin. Kun opetukseen integroidaan eudaimoniset tarinat, jotka usein sisältävät monimutkaisia henkilöhahmoja tai korostavat moraalisia ja eettisiä dilemmoja, syventyy muistijälki ja siis oppiminen entisestään. Erityisesti verkko-opetuksessa tällainen näkemys voi tarjota immersiivisempiä ja pohdiskelevampia oppimiskokemuksia erilaisia tekniikoita hyödyntäen. (Anderson 2008).

Kannustamalla opiskelijoita luomaan omia eudaimonisia tarinoitaan tai suunnittelemalla opetus erilaisten, oppimista tukevien eudaimonisten sisältöjen kautta, rikastetaan oppimiskokemusta. Samalla tuetaan yhteisöllisyyttä, joka usein verkko-opetuksessa jää vajaaksi. Eudaimonisten tarinoiden avulla opiskelijat sitoutuvat ja motivoituvat ja ovat tunneperäisesti yhteydessä sekä sisältöön että toisiinsa.

Eudaimonisten narratiivien käyttö verkko-opetuksessa tarjoaakin vankan kehyksen kokonaisvaltaisemman ja osallistavamman oppimiskokemuksen edistämiseksi. Digitaalisten alustojen jatkuvan kehityksen myötä näillä narratiiveilla on valtava potentiaali muuttaa opetuskäytäntöjä tarjoten opiskelijoille sekä syvästi informatiivisia että perusteellisesti muuntavia oppimismahdollisuuksia.

Kirjoittaja

Johanna Heinonen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa lehtorina. Erityisesti matkailun kehittäminen, digitaalinen viestintä ja asiakaskokemus ovat hänen sydäntään lähellä, mutta hän on myös kiinnostunut johtamisesta, ihmisten motivoinnista ja sitouttamisesta sekä verkkokoulutuksen haasteista ja mahdollisuuksista.

Lähteet

Anderson, T. 2016. Theories for Learning with Emerging Technologies. In Emergence and Innovation in Digital Learning. 35–50. Athabasca University Press. Viitattu 11.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.15215/aupress/9781771991490.005  

Barber, J. F., & Siemens, R. 2016. Digital storytelling: New opportunities for humanities scholarship and pedagogy. Cogent Arts & Humanities. 3(1). Viitattu 11.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1080/23311983.2016.1181037

Bartsch, A., & Oliver, M. B. 2016. Appreciation of meaningful entertainment experiences and eudaimonic well-being. In The Routledge Handbook of Media Use and Well-Being: International Perspectives on Theory and Research on Positive Media Effects. 80–92. https://doi.org/10.4324/9781315714752

jashmingg. 2020. Min, G. Käsitöitä, keramiikka, posliini, taide. Pixabay. Viitatu 11.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/k%C3%A4sit%C3%B6it%C3%A4-keramiikka-posliini-taide-5276736/

Kang, S., Villarreal, B., & Morales, S. 2023. The Influence of User-Generated Eudaimonic YouTube Videos on Well-Being. International Journal of Social Media and Online Communities (IJSMOC). 15(1). 1-24. Viitattu 11.5.2024. Saatavissa http://doi.org/10.4018/IJSMOC.323859

Tynjälä, P. 1999. Oppiminen tiedon rakentamisena: konstruktivistisen oppimiskäsityksen perusteita. Helsinki: Kirjayhtymä.

Waterman, A. S. 1993. Two Conceptions of Happiness: Contrasts of Personal Expressiveness (Eudaimonia) and Hedonic Enjoyment. Journal of Personality and Social Psychology. 64(4). 678–691. Viitattu 11.5.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1037/0022-3514.64.4.678