Penikkatauti on urheilijoille tyypillinen säären alueen rasitusvamma, jonka riskitekijöitä ovat alaraajojen erilaiset virheasennot, liikkuvuus- ja lihasvoimapuutteet. Lisäksi naissukupuolen ja korkean painoindeksin tiedetään altistavan vammalle. (Mattock ym. 2021; Bhusari & Deshmukh 2023.) Tarkkaa syytä vamman syntymekanismille ei tiedetä, mutta sen oireena on kiputuntemus säären etuosassa (Deshmukh & Phansopkar 2022). Oiretta voidaan lievittää levolla ja kipulääkkeillä, mutta oireiden preventiivisten ohjausten on todettu olevan tehokkain hoitomuoto (Bhusari & Deshmukh 2023).
Juoksutekniikan ohjauksella penikkataudin riski matalammaksi
Juoksuun liittyvistä alaraajavammoista noin 80 prosenttia on ylirasitusperäisiä (Van Poppel ym. 2021). Menéndezin ym. (2020) mukaan erityisesti naisilla oikeanlaisen juoksutekniikan harjoitteleminen ehkäisee penikkatautia, sillä naisilla esiintyy voimakasta lantion laskua, joka aiheuttaa kehon painopisteen mediaalista siirtymää. Painopisteen siirtyminen kehon keskitasoa päin altistaa polven virheasentoon (valgus) ja nilkan liialliseen sisään kääntymiseen eli ylipronaatioon (Kuva 1). Nämä virheasennot johtavat vääränlaiseen juoksutekniikkaan.
Nilkan ylipronaatioon tulisi kiinnittää huomiota juoksutekniikassa, sillä se vähentää jalkaterän rullausta ja voi korostua juoksun aikana lihasten väsyessä. Tämä voi madaltaa jalkaterän holvikaarta, aiheuttaa väärää juoksutekniikkaa ja ylikuormittaa säärtä. (Hamstra-Wright ym. 2014.)
Penikkatauti altistaa säären rasitusmurtumalle, erityisesti jos juoksukilometrien määrä on suuri viikossa. Tämä johtuu siitä, että tuki- ja liikuntaelimistö voi ylittää palautumiskykynsä rajan (Johnston ym. 2021). Vaikka penikkatauti ei ole sama asia kuin säären rasitusmurtuma, sen syntymekanismiksi on ehdotettu sääriluun mikrovauriota (McClure & Oh 2023). Vamman ehkäisyssä on tärkeää säädellä harjoittelumääriä, -tiheyttä ja -intensiteettiä siten, että keho ehtii palautua eivätkä säären alueet ylikuormitu (Bhusari & Deshmukh 2023).
Terapeuttisen harjoittelun opas nuorille naisjalkapalloilijoille
Suomen Fysioterapeuttien (2016) mukaan terapeuttisella harjoittelulla voidaan torjua vammaa kohdistamalla harjoittelu tiettyihin lihaksiin ja niveliin. Fysioterapeutit voivat antaa potilasedukaatiota ja ohjata erilaisia liikkuvuus- ja voimaharjoitteita vammalle altistavien kehon virheasentojen kuntouttamiseksi (Bhusari & Deshmukh 2023).
LAB-ammattikorkeakoulussa tehdyssä opinnäytetyössä luotiin nuorille naisjalkapalloilijoille penikkataudin preventio-opas (Leisti & Rimpiläinen 2024). Terapeuttisen harjoittelun opasta voivat hyödyntää kaikki juoksua harrastavat liikkujat iästä ja lajista riippumatta. Oppaassa esitellään penikkatauti ja sen riskitekijöitä sekä ohjeistetaan videoin ja tekstein erilaisia liikkeitä, joita voi hyödyntää alkulämmittelyn tai kehonhuollon yhteydessä vaikuttaen penikkataudin riskitekijöihin. Oppaassa on otettu huomioon naisnäkökulman lisäksi nuoren fyysinen kasvu.
Kirjoittajat
Jenna Rimpiläinen on LAB-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelija.
Aki Rintala toimii vanhempana tutkijana ja yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Bhusari, N. & Deshmukh, M. 2023. Shin splint: A review. Cureus. Vol. 15 (1), e33905. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa DOI 10.7759/cureus.33905
Deshmukh, N. & Phansopkar, P. 2022. Medial tibial stress syndrome: A review article. Cureus. Vol. 14 (7), e26641. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa DOI 10.7759/cureus.26641
Hamstra-Wright, K., Bliven, K. & Bay, C. 2014. Risk factors for medial tibial stress syndrome in physically active individuals such as runners and military personnel: A systematic review and meta-analysis. British Journal of Sports Medicine. Vol. 49 (6), 362–369. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa DOI 10.1136/bjsports-2014-093462
Johnston, T., Jakavick, A., Mancuso, C., McGee, K., Wei, L., Wright., M., Close, J., Shimada, A. & Leiby, B. 2021. Risk factors for stress fractures in female runners: Results of a survey. International Journal of Sports Physical Therapy. Vol. 16 (1), 72–86. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa DOI 10.26603/001c.18806
Leisti, I. & Rimpiläinen, J. 2024. Penikkataudin preventio nuorilla naisjalkapalloilijoilla: Terapeuttisen harjoittelun opas tukemaan lajiharjoittelua fyysisen kasvun aikana. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.5.2024. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053119422
Mattock, J., Steele, J. & Mickle, K. 2021. Lower leg muscle structure and function are altered in long-distance runners with medial tibial stress syndrome: A case control study. Journal of Foot and Ankle Research. Vol. 14 (1), 47. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa DOI 10.1186/s13047-021-00485-5
McClure, C. & Oh, R. 2023. Medial tibial stress syndrome. Yhdysvallat: StatPearls Publishing. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK538479/
Menéndez, C., Batalla, L., Prieto, A., Rodríguez, M., Crespo, I. & Olmedillas, H. 2020. Medial tibial stress syndrome in novice and recreational runners: A systematic review. International Journal of Environmental Research and Public Health. Vol. 17 (20), 7457. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa DOI 10.3390/ijerph17207457
Ollebolle123. 2020. Sade, avojaloin, asfaltti. Pixabay. Viitattu 31.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/sade-avojaloin-asfaltti-jalka-5124097/
Suomen Fysioterapeutit. 2016. Fysioterapeutin ydinosaaminen. Helsinki: Suomen Fysioterapeutit ry. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa https://www.suomenfysioterapeutit.com/ydinosaaminen/FysioterapeutinYdinosaaminen.pdf
Van Poppel, D., van der Worp, M., Slabbekoorn, A., van den Heuvel, S., van Middelkoop, M., Koes, B., Verhagen, A. & Scholten-Peeters, G. 2021. Risk factors for overuse injuries in short- and long-distance running: A systematic review. Journal of Sport and Health Science. Vol. 10 (1). 14–28. Viitattu 24.5.2024. Saatavissa DOI 10.1016/j.jshs.2020.06.006
