Unesco Global Geopark -teema ja Salpausselkä Geoparkin pyrkiminen virallisten Unesco-kohteiden listalle on saanut Päijät-Hämeessä viime vuosina runsaasti näkyvyyttä. Hakuprosessin taustalla on vuodesta 2016 asti jatkunut kehittämistyö, jossa kolmella LAB-ammattikorkeakoulun (aik. LAMK) hallinnoimalla hankkeella on ollut merkittävä rooli. Kehittämistyö on käynnistetty, yhteistyöverkoston pohja luotu ja hakemusvaiheessa tarvittavaa tietosisältöä koottu näissä hankkeissa. Hanketyön tuloksena syntyi vuoden 2020 alussa myös Salpausselkä Geoparkin nykyinen hallintoyksikkö, joka toimii Lahti Regionin yhteydessä.
Kun Salpausselkä Geopark keväällä 2022 sai virallisen Unesco Global Geopark -arvon (Lahti Region 2022), siitä tuli neljäs virallinen suomalainen UGG-alue Rokua Geoparkin, Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin ja Saimaa Geoparkin rinnalle.
Viidentenä suomalaisena alueena UGG-statusta tavoittelee Kraatterijärvi Geopark. Myös Kolin seudulla, Itä-Lapissa ja Ahvenenmaalla on osoitettu mielenkiintoa geopark-konseptia kohtaan, mutta projektit eivät ole edenneet UGG-nimeämiseen asti.
![[Alt-teksti: kuuden ihmisen kädet pitelemässä kuksakuppeja ulkoilmassa.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/09/548_2022_Geopuistot-pyrkivat_1-1024x544.jpg)
Lisää tunnettuutta ja painoarvoa kokonaisuutena
Geopuistot ovat matkailualueita, luonto- ja kulttuuriarvojen vaalijoita sekä geologiaan ja kestävän kehityksen tavoitteisiin pohjautuvan koulutuksen ja kasvatuksen kehittäjiä, joilla on jo statuksen hakuvaiheessa luodut laajat alueelliset verkostot. Suomen geopuistojen toiminta kattaa yhteensä 34 kunnan alueet seitsemässä eri maakunnassa.
Vuodesta 2015 UGG-alueena toiminutta Rokua Geoparkia lukuun ottamatta kaikki muut Suomen geopuistot ovat vasta toimintansa alkuvaiheessa. Vaikka UGG-hakuprosessi on herättänyt paikallisesti suurta mielenkiintoa ja statukseen liittyvä matkailun kehittämispotentiaali on tunnistettu kaikilla UGG-kohteiksi pyrkineillä/päässeillä alueilla, on geopark-konseptin valtakunnallinen tunnettuus vielä heikko. Tällä hetkellä toiminta on kuitenkin saavuttanut myös valtakunnallisesti sellaisen laajuuden ja vakiintumisen asteen, että on erittäin hyvä aika tiivistää geopuistoihin ja Unesco Global Geopark-konseptiin liittyvää kestävän matkailun verkostoyhteistyötä ja lisätä geopark-teemaan näkyvyyttä myös valtakunnallisella tasolla.
Kestävän matkailun kehittäminen toiminnan keskiössä
Kestävän kehityksen teema on kaikissa geopuistoissa osa toiminnan ydintä. Kaikilla Suomen geopark-alueilla on käynnissä Visit Finlandin Sustainable Travel Finland -ohjelma, jonka vaikutus heijastuu matkailupalvelujen kehittämiseen. Salpausselkä Geoparkissa se on tällä hetkellä erityisen ajankohtainen aihe, sillä alueella työstetään Kestävän matkailun tiekarttaa osana LAB-ammattikorkeakoulun ja Lahti Regionin yhteishanketta (LAB 2022).
![[Alt-teksti: metsään rakennettu suojaisa nuotiopaikka, jonka äärellä kaksi ihmistä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/09/548_2022_Geopuistot-pyrkivat_2-1024x666.jpg)
Geopuistoilla on kaikki edellytykset vastata ajankohtaisiin matkailun kulutuskysynnän muutoksiin ja nousta lähivuosina Suomen uudeksi keskeiseksi luontomatkailun vetovoimatekijäksi. Tätä lähdetään työstämään syksyn 2022 aikana käynnistyvässä LAB-ammattikorkeakoulun ja Suomen geopark-alueiden yhteishankkeessa Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi.
Kirjoittaja
Päivi Tommola toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana. Hän on vastannut Kestävän matkailun roadmap- sekä Geopuistot kestävän matkailun vetovoimatekijöiksi -hankkeiden valmistelusta ja rahoitushausta.
Lähteet
LAB. 2022. Salpausselkä Unesco Global Geopark ‒ Kestävän matkailun roadmap. Viitattu 9.9.2022. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/salpausselka-unesco-global-geopark-kestavan-matkailun-roadmap
Lahti Region. 2022. Salpausselkä Geopark nousi Unesco-kohteeksi. Viitattu 9.9.2022. Saatavissa https://www.epressi.com/tiedotteet/matkailu/salpausselka-geopark-nousi-unesco-kohteeksi.html
