LAB-ammattikorkeakoulu toteuttaa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hanketta vuosina 2019−2021.
Hankkeen yhtenä tarkoituksena on kuvata sote-alojen koulutusohjelmien ja työelämän vahvaa segregaatiota eli sukupuolittuneisuutta sekä keinoja sen lieventämiseen. LAB- ammattikorkeakoulussa toteutettiin hankkeeseen liittyen opinnäytetyö Miesten merkitys sosiaali- ja terveysalan ammateissa työntekijöiden näkökulmasta (Sund & Vesanen 2020).
Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään hankkeen toimenpiteisiin, joilla pyritään vahvistamaan sote-alan koulutusten ja ammattien vetovoimaisuutta ja vähentämään sukupuolittuneisuutta.
Alanvalintaan vaikuttaneet tekijät
Haastatteluun osallistuneiden kiinnostusta sote-alalle hakeutumiseen oli lisännyt läheisten kannustus ja tuki, kiinnostus biologiaan ja sairaalamaailmaan, laaja työkenttä sekä hyvät työelämän tulevaisuudennäkymät.
Miehet eivät nimenneet työhönsä liittyen mitään erityistä työtehtävää, jonka kokivat palkitsevana. Työn merkityksellisyys muodostui mahdollisuudesta tavata erilaisia ihmisiä ja nähdä koko ihmisen elämänkaari. Miessairaanhoitajat kokivat työssään palkitsevana myös työn jäljen välittömän näkyvyyden ja jatkuvan mahdollisuuden kehittyä.
Vastauksissa tuli esille, että työn positiiviset puolet tulivat osalle haastateltavista yllätyksenä, sillä sote-alasta saatu kuva ennen työllistymistä oli osittain huono työolosuhteiden ja työnkuormittavuuden osalta. (Sund & Vesanen 2020.)
Persoonallisuus painaa työssä enemmän
Haastatellut kokivat, ettei miessukupuolella ole työelämässä varsinaisesti merkitystä. Miehet kokivat, että persoonallisuus vaikuttaa työssä sukupuolta enemmän. Miehet ja naiset nähtiin tasa-arvoisina työntekijöinä, eikä sukupuoliin liittyviä stereotypioita ollut juuri havaittu.
Miehet kuvasivat joskus joutuneensa tekemään fyysisempiä potilassiirtoja tai muita työtehtäviä, mutta korostivat sen liittyneen sopivuuteen hoitaa kyseistä työtehtävää, ei sukupuoleen.
Alalla pysymiselle on kosolti syitä
Miessairaanhoitajat nimesivät tekijöiksi, jotka saavat heidät pysymään alalla, työn varmuuden ja monipuolisuuden. Haastateltavat toivat esille, etteivät he ole joutuneet kokemaan pelkoa työpaikan menettämisestä tai työttömäksi jäämisestä.
Työpaikan varmuudesta johtuvan turvallisuudentunteen koetaan vähentävän stressiä ja työn kuormittavuutta vapaa-ajalla. Sote-alan palkkatason kritisoinnista huolimatta yksi haastateltavista korosti olevansa erittäin tyytyväinen palkkaansa vuorotyöhön liittyvien lisien vuoksi
Haastateltavat kokivat, että työn tekevät palkitsevaksi odottamattomat positiiviset kokemukset, vastuu, haastavuus ja mielenkiinto työhön. Nämä olivat heille myös syitä pysyä alalla.
Kirjoittaja
Irina Tiainen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hankkeen asiantuntijana.
Lähteet
LAB. 2020. Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle -hanke. [Viitattu 10.06.2020.] Saatavissa: Miesvirtaa sosiaali- ja terveysalalle
Sund, O & Vesanen, M. 2020. Miesten merkitys sosiaali- ja terveysalan ammateissa työntekijöiden näkökulmasta. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma. Lahti. [Viitattu 30.09.2020.] Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020069420609
Kuva
Kuva 1. truthseeker08, 2016. Saattohoidon-huolehtiminen-vanhusten-1761276. Pixabay. [Viitattu 4.5.2021.] Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/saattohoidon-huolehtiminen-vanhusten-1761276/
