Ilmastonmuutos vaikuttaa kuntien hulevesien hallintaan

Ilmastonmuutoksen kiihtyessä sään ääri-ilmiöt, kuten rankkasateet, lisääntyvät. Lisääntyvät sademäärät ja erityisesti niiden intensiteetti tulee huomioida varsinkin kaupunkialueilla, missä veden luonnollinen imeytyminen maaperään on vähäistä läpäisemättömien pintojen, kuten asfaltoinnin vuoksi. (Kuntaliitto 2012, 18–19.) Kuntien tulee varautua jatkossa entistä paremmin hulevesien hallitsemiseen, jotta ihmiselle, infrastruktuurille ja ympäristölle aiheutuvat haitat saadaan minimoitua. Hulevesiä voidaan hallinta muun muassa pienentämällä niiden muodostumista, hyödyntämällä niitä niiden syntypaikalla ja johtamalla ne muualle (Kuntaliitto 2012, 20). Hulevesien hallinnasta vastaavat vuonna 2014 uudistuneen maankäyttö- ja rakennuslain (682/2014) mukaan ensisijaisesti kunnat. Lain luvussa 13a määrätään hulevesiä koskevista säännöksistä. (Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 2014/682, luku 13a.)

Hulevesijärjestelmien kehittäminen tehokkaammiksi

Perinteisesti hulevesiä, erityisesti kaupungeissa, hallitaan hulevesiviemäröinnillä. Viemäröinnin ensisijaisena tavoitteena on johtaa vedet mahdollisimman nopeasti pois (kuva 1). Hulevedet sisältävät kuitenkin erilaisia roskia ja haitta-aineita, kuten torjunta-aineita, suolistoperäisiä bakteereita, ravinteita, öljyjä ja rasvoja (Kuntaliitto 2012, 124.), joiden pääsy vesistöön ja maaperään tulisi minimoida. Hulevesien haitta-aineiden päätymistä ympäristöön voidaan vähentää esimerkiksi lisäämällä vettä läpäiseviä pintoja ja ohjaamalla hulevedet rakennettuihin imeytyspainanteisiin, imeyttämällä tai hidastamalla niiden virtausta (Ilmastonkestävä kaupungin suunnitteluopas 2014). Hulevesien hallinta ja puhdistaminen ylläpitää vesistöjen laatua, lisää viihtyisyyttä sekä luonnon monimuotoisuutta (Hakalahti‐Sirén 2015). Erilaisilla luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan lisäksi vähentää viemäriverkostojen tarvetta. Yksi tapa estää haitta-aineiden kulkeutumista, on lisätä olemassa oleviin järjestelmiin biohiilisuodattimia. Biohiili puhdistaa vedestä tehokkaasti haitta-aineita (Carbons Finland Oy 2021).

Tukkeutunut hulevesiviemäri, johon vesi on jäänyt seisomaan.
Kuva 1. Kaupunkialueilla veden luonnollinen imeytyminen maaperään on vähäistä (manfredrichter 2020).

Hulevesien hallinta edistää myös kiertotaloutta

Huleveden käytöllä on mahdollista vähentää myös puhtaan veden käyttöä. Esimerkiksi Tšekissä toteutettiin kokeilu, jossa kerrostaloon rakennettiin sadevettä ja harmaita jätevesiä hyödyntävä vesijärjestelmä. Järjestelmässä muun muassa korvattiin WC:n huuhteluvesi suodatetulla sadevedellä. (Skanska 2018.)

Hulevesien hallinta on yksi osa kuntien perustoimintoja, joilla voidaan lisätä elinvoimaisuutta ja ihmisten viihtyisyyttä. Kunnissa hulevesiä hallitaan erilaisilla tavoilla. Esimerkiksi Heinolassa hulevesien hallinnassa on käytössä viemäröinti ja luonnonmukaisia hallintamenetelmiä, kuten kosteikkoja ja imeytyspainanteita. Heinolan kaupungin hulevesien hallinnan nykytilaa ja sen kehittämistoimenpiteitä on selvittänyt Annika Vinkka (2022) Hulevesijärjestelmien nykytilaselvitys ja järjestelmien kehittäminen Heinolassa -opinnäytetyössään.

Kirjoittajat

Pia Haapea on Energia- ja ympäristöteknologian yliopettaja. Haapea on opettanut ja tutkinut erilaisia vesien hallintamenetelmiä jo viime vuosituhannelta lähtien.

Annika Vinkka on tuleva Energia- ja ympäristötekniikan insinööri, joka toteutti opinnäytetyönään Heinolan kaupungin hulevesijärjestelmien nykytilaa ja järjestelmien kehittämistä koskevan selvityksen.

Lähteet

Carbons Finland Oy. 2021. Biohiili. Viitattu 9.9.2022. Saatavissa https://carbons.fi/biohiili/

Hakalahti‐Sirén, T. 2015. Hulevesien kestävä hallinta. Esitys Tampereella vesihuolto 2015–2040‐seminaarissa 22.10.2015. Viitattu 1.9.2022. Saatavissa https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B14A1AE10-DB74-414C-92F4-316BB8279A4A%7D/112709

Ilmastonkestävä kaupungin suunnitteluopas. 2014. Hulevesien hallintarakenteet ja niiden kunnossapito. Viitattu 6.9.2022. Saatavissa https://ilmastotyokalut.fi/files/2014/07/3.2.Hulevesien-hallintarakenteet-ja-niiden-kunnossapito_ty%C3%B6kalu.pdf

Kuntaliitto. 2012. Hulevesiopas. Viitattu 9.9.2022. Saatavissa https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2012/1481-hulevesiopas

Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 22.8.2014/682. Finlex. Viitattu 6.9.2022. Saatavissa  https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140682

manfredrichter. 2020. valua kulkuaukko kattavat kierros lätäkkö vettä. Pixabay. Viitattu 9.9.2022. Saatavissa https://pixabay.com/images/id-4916909/

Skanska. 2018. Creating a planet-smart way to flush. Viitattu 1.9.2022. Saatavissa https://group.skanska.com/media/articles/creating-a-planet-smart-way-to-flush/

Suomen ympäristökeskus SYKE. 2021. HEAWATER-hanke. Viitattu 1.9.2022. Saatavissa https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Kohti_parempilaatuisia_pienvesistoja__HEAWATER

Linkit

Linkki 1. Vinkka, A. 2022. Hulevesijärjestelmien nykytilaselvitys ja järjestelmien kehittäminen Heinolassa. AMK-opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, tekniikan ala. Lahti. Viitattu 6.9.2021. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022090619926