Terveydenhuoltolaissa ja niin sanotussa päivystysasetuksessa säädetty hoidontarpeen arviointi on oleellinen osa potilaan hoitoa. Hoidon tarpeen arvioinnin tekee aina laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla tulee olla tehtävän edellyttävä kokemus ja osaaminen. (Valvira 2017.)
Tarvearviointia tulee suorittaa jatkuvasti, jotta potilaalle voidaan taata sen hetkistä vointia ja terveydentilaa vastaava hoito. Moniammatillisen tiimin osallistuessa potilaan hoitoon on tärkeää noudattaa yhtenäistä ja avointa kommunikoinnin linjaa. Pitkäaikaissairaiden potilaiden hoidon tarpeen arviointi takaa hoitosuhteen jatkuvuuden. Hyvin sekä huolellisesti tehdyllä arvioinnilla on parhaimmillaan yhteiskunnallisia vaikutuksia kustannustehokkuuden näkökulmasta. Se myös sujuvoittaa terveydenhuollon yksikköjen välistä toimintaa. (Rehunen 2020.)
Näyttöön perustuva turvallinen hoito sekä palvelut ovat osa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaislaatua. Potilasturvallisuudella tarkoitetaan henkilöiden ja organisaatioiden toimintoja ja periaatteita, joilla voidaan varmistaa hoidon ja palvelujen turvallisuus. Potilasturvallisuustyö tukee ammattilaisten mahdollisuuksia laadukkaaseen hoitotyöhön. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2022.)
Tavoitteena potilasturvallisuus ja hoidon sujuvoittaminen
LAB-ammattikorkeakoulun Kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja -koulutuksen yhtenä osana on opiskelijan tuottama kehittämistehtävä, jonka avulla pyritään edistämään työyksikön nykyisiä hoitokäytänteitä. Vuonna 2022 alkaneen koulutuksen tehtävien aiheista selkeäksi teemaksi nousivat potilasturvallisuus, hoidon tasalaatuisuus sekä hoidon sujuvoittaminen. Yhtenä kehittämistehtävänä luotiin haastattelurunko synnynnäisesti sydänvikaisen potilaan hoitajavastaanotolle.
Meilahden sairaalan sydän- ja keuhkokeskuksen poliklinikalla käy säännöllisessä seurannassa noin 500 synnynnäisesti sydänsairasta potilasta ympäri Suomen. Yksikössä käytetään Apotti-potilastietojärjestelmää. Ennen kardiologin vastaanottoa potilaat tapaavat SYNJA-sairaanhoitajan, jonka tehtävänä on kerätä tietoa potilaan senhetkisestä voinnista.
Apotissa ei ollut vielä erillistä haastattelurunkoa tätä tarkoitusta varten, joten tämä nähtiin tarpeelliseksi. Haastattelurungon avulla hoitaja saa potilaan voinnista paremman kokonaiskuvan ja kirjaaminen pysyy selkeänä, kun se tehdään valmiille pohjalle.
Haastattelupohjassa pyrittiin toteuttamaan hoidon tarpeen arviointia sekä kirjaamaan potilaan tämänhetkiseen vointiin vaikuttavat seikat mahdollisimman tarkasti. Haastattelupohjaa tehdessä keskityttiin myös siihen, että lopputulos olisi visuaalisesti selkeä ja miellyttävä lukea. Muutaman kokeilukerran jälkeen materiaalia muokattiin ja laajennettiin lopulliseen versioonsa.
SYNJA-haastattelupohja on nyt ollut käytössä muutaman kuukauden, ja siihen on oltu erittäin tyytyväisiä. Haastattelurungosta on otettu jopa mallia muiden erikoispoliklinikoiden sairaanhoitajavastaanotoille.
Kirjoittajat
Katriina Salmi työskentelee SYNJA-sairaanhoitajana Meilahden sydän- ja keuhkosairauksien poliklinikalla ja opiskelee LAB-ammattikorkeakoulun Kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja- koulutuksessa.
Katja Puhakainen työskentelee lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä ja toimii opettajana Kardiologiseen hoitotyöhön erikoistunut osaaja- koulutuksessa.
Lähteet
Buecherwurm_65. 2016. Schmidt, C. Syke, pulssi, sydän, ekg. Pixabay. Viitattu 5.1.2023. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/syke-pulssi-syd%c3%a4n-ekg-l%c3%a4%c3%a4ke-1892826/
Rehunen, S. 2020. Potilaan ongelman hahmottaminen. Yleislääketieteen perusteet. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 3.1.2023. Saatavissa rajoitetusti https://www.oppiportti.fi/op/ype00020/do
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2022. Asiakas- ja potilasturvallisuus. Viitattu 3.1.2023. Saatavissa https://stm.fi/asiakas-ja-potilasturvallisuus
Valvira. 2017. Hoidon tarpeen arviointi. Viitattu 3.1.2023. Saatavissa https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/hoidon_tarpeen_arviointi