Tavoitteena onnistunut asettautuminen

Ukrainan sota on vaikuttanut koko läntiseen maailmaan ja aiheuttanut suuren auttamishalun. Suomeen oli 9.1.2023 mennessä saapunut 47 033 tilapäistä suojelua koskevaa hakemusta Ukrainan kansalaisilta (Maahanmuuttovirasto 2023). Päijät-Hämeeseen on saapunut noin 1600 ukrainalaista.

Miten sotaa paenneita ukrainalaisia voidaan auttaa asettautumaan Lahden alueelle? Mihin arjen asioihin tulokkaat tarvitsevat apua? Vastauksia etsitään muun muassa hanketoiminnan keinoin.

Päijät-Hämeen liiton rahoittama hanke Mistok – Silta (LAB 2023a) käynnistyi toukokuussa 2022 ja jatkui viime lokakuun loppuun, ja ESR:n rahoittama Razom-Yhdessä-Together -hanke (LAB 2023b) käynnistyi puolestaan lokakuussa ja jatkuu marraskuun 2023 loppuun.

Kielenopiskelu, terveydenhuolto, työnhaku

Mistok-hankkeessa toteutettiin sotaa paenneiden ukrainalaisten kanssa viime toukokuussa tapaaminen, jossa kartoitettiin yhdessä tiedon- ja avuntarvetta. Kartoituksen pohjalta luotiin suomeksi ja ukrainaksi kysely, jossa oli 19 teemaa.

Kyselyssä vastaajan oli mahdollisuus valita teemoista ne, jossa hän tarvitsee tietoa/apua.

Kysely toteutettiin kesällä 2022, ja siihen vastasi 92 ukrainalaista. Vastanneista 78 % oli naisia, mikä on ymmärrettävää, sillä sotaa pakenevat ukrainalaiset ovat pääosin naisia ja lapsia.

Eniten vastaajat halusivat saada tietoa suomalaisesta työkulttuurista (70 % vastaajista) ja muusta kulttuurista (76 %), työpaikan hakemisesta Suomessa (75 %), terveydenhuollosta Lahdessa (85 %), suomen ja englannin kielen opiskelusta (85,4 %), verotuksesta Suomessa (75 %), pankkipalveluista (68 %) ja koulutusjärjestelmästä (60 %). Vähemmän kiinnostivat vammaispalvelu, yrittäjyys ja päivähoito.

Kuva 1. Paikallinen työkulttuuri sekä työn hakemisen metodit kiinnostavat. (StartupStockPhotos 2015)

Telegram ja Viber

Vastaajat kaipasivat tietoa toimivista tiedonlähteistä. Heitä askarrutti myös, miten kielitaidoton voi järjestää kodin asioita, kuten huonekalujen siirron tai saunavuoron tilaamisen. Kyseltiin myös, miten kielitaidoton voi etsiä työtä tai kehen voi ottaa yhteyttä, jos työnantaja loukkaa työntekijän oikeuksia.

Kyselyssä kartoitettiin, mitä somekanavia ukrainalaiset käyttävät eninten. Suosituimmat somekanavat ovat Telegram (31 %) ja Viber (30 %). Tämä on tärkeää tietää, kun kohderyhmät pyritään tavoittamaan tehokkaasti.

Työikäisiä ukrainalaisia

Koulutus, työllisyys ja kielen opiskelu oli yksi keskeisistä esiin nousseista teemoista. Tämän ymmärtää hyvin, koska vastaajien keski-ikä oli 36 vuotta. He ovat siis työikäisiä.

Mistok-hanke yhteistyössä Arjen Apu -hankkeen kanssa (LAB 2023c) organisoi syksyllä 2022 Palvelutorilla tietopajoja, joiden aiheet nousivat kyselyn tuloksista. Kesän alusta lähtien järjestettiin viikoittain ryhmätoimintaa, joissa ukrainalaiset saivat kysymyksiinsä vastauksia projektin työntekijöiltä. Mukaan sai tulla vaikka vain harjoittelemaan suomen kieltä. Toimintaan osallistuivat aktiivisesti vapaaehtoiset ja LABin sosionomiopiskelijat.

Loppuvuodesta 2022 Razom-hanke yhteistoiminnassa LAB Oske -hankkeen kanssa (LAB 2023d) piti tietopajoja Palvelutorilla, Lahden kansanopistossa ja Koulutuskeskus Salpauksessa. Aiheina olivat Suomen koulutusjärjestelmä, ammatti- ja ammattikorkeakoulutus sekä LABin mahdollisuudet maahanmuuttajille.

Jatkossa Razom tarjoaa ukrainalaisille henkilökohtaista ohjausta torstaisin Harjulassa. Erilaisia koulutuksia järjestetään kyselyssä esiin nousseista teemoista. Myös rekrytointia pyritään aktiivisesti edistämään (Polyanovska 2023).

Kirjoittaja

Iuliia Polyanovska työskentelee projektisuunnittelijana Razom-Yhdessä-Together – ja Lahden OSKE LAB -hankkeissa LAB-ammattikorkeakoulun Hyvinvointi-yksikössä ja käyttää työssään paitsi suomea myös ukrainaa ja venäjää.