Varhaiskasvatuksessa tilanteet vaihtuvat tiuhaan, jolloin siirtymätilanteitakin esiintyy useasti varhaiskasvatuksen arjessa. Kasvattajat kokevat siirtymätilanteet haasteellisimmaksi osaksi vauhdikasta varhaiskasvatuksen arkea, sillä niihin liittyy paljon haastavia kasvatustilanteita. (Ahonen 2017, 188.) Lapsilla voi olla haasteena siirtää ajatuksensa uuteen toimintoon, jolloin he saattavat vastustaa siirtymätilannetta. Siirtymätilanteissa lasten vastustus esiintyy uhmakkuutena, kiukkuisuutena, itkuna sekä levottomana käytöksenä. Vastustus korostuu erityisesti kaikista pienimpien lasten kanssa toimiessa. Lapset elävät hetkessä! (Familyboost 2021.)
![[Alt-teksti: Oppaan sisältöä, lukijalle ja sisällysluettelo. Sisällysluettelossa on aiheina muun muassa struktruuri, kasvattajan toimina ja positiivinen kasvatus siirtymätilanteissa.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2022/03/635_2021_Haasteina-varhaiskasvatuksen-siirtymatilanteet_1-1024x498.png)
Siirtymätilanteiden sujuvoittamiseksi kehitettiin opinnäytetyössä opas varhaiskasvattajille. Se tuotettiin yhteistyössä Hämeenlinnan varhaiskasvatusyksikön kanssa. Oppaan sisältö muodostui teoreettisen viitekehyksen ja yhteistyökumppanille suunnatun kyselyn tulosten pohjalta.
Kyselyllä selvitettiin varhaiskasvattajien näkemyksiä siirtymätilanteiden haasteista ja sujuvuudesta. Kyselyyn vastasi kahdeksan varhaiskasvattajaa, joista jokainen koki siirtymätilanteiden aiheuttavan haasteita. Kasvattajien näkemysten mukaan henkilökunnan määrä suhteutettuna lapsiryhmän kokoon on riittämätön sekä ryhmien sisäiset ikäerot vaikeuttavat ja aiheuttavat haasteita siirtymätilanteissa. Siirtymätilanteet lisäsivät levottomuutta ja konflikteja lapsiryhmissä. Pienryhmissä siirtymiseen panostaminen ja selkeä struktuuri koettiin toimiviksi käytännöiksi. (Lehtonen & Korkeamäki 2021.)
Siirtymätilanteiden hyvät käytänteet
Lehtosen ja Korkeamäen laatiman oppaan sisältö koostuu asioista, joita varhaiskasvattajan olisi hyvä huomioida arjen sujuvoittamisessa. Varhaiskasvatustoiminnassa nousee tärkeäksi tasapainoisuuden huomioiminen varhaiskasvatuksen arjessa, joka välittyy siirtymätilanteisiin.
Varhaiskasvatuksen arjen suunnittelussa olisi hyvä arvioida, etteivät peräkkäiset toiminnot ole samankaltaisia tai samaa kykyä vaativia kaikille lapsille. Siirtymätilanteiden ennakkosuunnittelussa olisi hyvä miettiä valmiiksi kasvattajien sijainnit ja roolit tilanteessa. (Helenius & Lummelahti 2018, 145–147.) Luomalla siirtymätilanteisiin struktuurinomaiset käytänteet on lasten helpompi tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu, missä ja kenen kanssa toimitaan yhdessä (Koivunen 2009, 58–60).
Kirjoittajat
Eero Lehtonen ja Santeri Korkeamäki opiskelevat LAB-ammattikorkeakoulussa sosionomeiksi. Kirjoittajat valitsivat opinnoissaan varhaiskasvatuksen suuntautumisvaihtoehdon ja valmistuvat pian varhaiskasvatuksen opettajiksi.
Minna Markkanen toimii sosionomikoulutuksen lehtorina LAB ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Ahonen, L. 2017. Haastavat kasvatustilanteet: lämpimän vuorovaikutuksen käsikirja. Jyväskylä. PS-kustannus.
Familyboost 2021. Lähdön Hetki – Miten Auttaa Lasta Siirtymätilanteissa? Viitattu 20.11.2021. Saatavissa https://www.familyboost.fi/miten-auttaa-lasta-siirtymatilanteissa/
Helenius, A. & Lummelahti, L. 2018. Varhaiskasvatus: Perusteita. Helsinki: Books on Demand.
Koivunen, P-L. 2009. Hyvä päivähoito: Työkaluja sujuvaan arkeen. Jyväskylä: PS-kustannus.
Lehtonen, E & Korkeamäki, S. 2021. Varhaiskasvatuksen päivittäiset siirtymätilanteet: Opas varhaiskasvattajille. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 23.11.2021. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112922336
