Digitalisaatio on terveydenhuollolle suuri haaste

Digitaalinen syvämuutos vaikuttaa terveydenhuollon johtamiseen. Muutosvaikutus on laaja-alainen ilmiö, joka vaatii vahvaa johtajuutta sekä organisaatiolta sitoutumista ja kyvykkyyttä ketteriin muutostoimenpiteisiin.

Digitalisaatio käsitteenä on kompleksinen, useista tekijöistä ja kytkennöistä, jopa sattumien kautta syntyvä ilmiö (Saarijärvi & Kuusisto 2022). Kun nykyajassa jo olemassa olevia toimintoja muutetaan, niihin liitetään lähes poikkeuksetta tieto- ja viestintäteknologian käyttöönotto. (Neittaanmäki 2021, 11–12). Organisaation olemassaolo ylipäätäänkin näyttää perustuvan nopeutuneessa digiajassa sen omaan muutoskyvykkyyteen.

Teoreettisesti tarkasteltuna organisaatiomuutoksen malleja on useita. Varhaisin Lewinin 1940-luvulla kehittämä malli koostuu kolmesta vaiheesta: sulata, muuta, jäädytä. (Kivimäki 2017, 8–10). Organisaatiossa tapahtuvaa johtamista voidaankin tarkastella eri tulokulmista, kuten muutosjohtaminen eli change management tai muutosjohtajuus eli change leadership (Lindell 2017, 1.)

Näyttää siltä, että terveydenhuollon muutosjohtaminen on usein haastavaa. Useat tutkimukset osoittavat, että terveydenhuollossa yli puolet muutostoimenpiteistä epäonnistuu. (Hospodková 2021; Kabukye ym. 2020; Kho ym. 2020; Juntunen 2022.) Eräs todettu epäonnistumisen syy on puutteellisuus muutoksen organisoinnissa. Tunnistettu ja tunnustettu muutosjohtajuus puolestaan vahvistaa muutostoimenpiteissä onnistumista organisaatiossa.

Kuva 1. Digitalisaatio kytkeytyy terveydenhuollon muutosjohtamiseen. (geralt 2020)

Digistrategia osaksi organisaation kokonaisstrategiaa

Hyvinvointijohtaminen ja digitaalinen transformaatio ovat laajoja kokonaisuuksia, jotka linkittyvät vahvasti toisiinsa. Julkishallinnon digitaaliset muutokset edellyttävät haasteiden tunnistamista ja tunnistettujen haasteiden muokkaamista mahdollisuuksiksi. (Palomäki 2020, 182; Suhonen ym. 2022, 170.)

Juntunen (2022) selvitti ylempi AMK -opinnäytetyössään digitalisaation hyötyjä ja haasteita terveydenhuollon muutosjohtamisnäkökulmasta. Tulokset osoittavat, että terveydenhuolto kohtaa enemmän haasteita kuin hyötyjä digitalisaatioon liittyvissä muutoksissa. Keskeisiä digitaalisen transformaation hyötyjä ovat strateginen ajattelu, kustannusvaikuttavuuden tunnistaminen ja johdon tuki muutoksissa.

Tunnistetut haasteet liittyvät puutteelliseen viestintään, hajanaiseen tietojen integraatioon, resurssiallokaatioon ja osaamiseen, sekä työntekijöiden sitoutumattomuuteen. Johtopäätöksenä todetaan, että organisaatiossa tulisi luoda digistrategia, joka sisällytetään osaksi kokonaisstrategiaa. Myös Rintala ja Kinnunen (2020) toteavat, että digistrategia mahdollistaa organisaatioiden systemaattisen toiminnan digitaalisissa toimintaympäristöissä ja optimoi resursseja tehokkaasti.

Kirjoittajat

Tommi Juntunen valmistuu sairaanhoitajaksi (YAMK) Sosiaali- ja terveyspalvelujen digiasiantuntija -koulutuksesta, LAB-ammattikorkeakoulusta Lahden kampukselta. Hänen kiinnostuksenaan ovat terveydenhuollon muutosjohtaminen ja digitalisaation hyödyntäminen terveydenhuollon johtamisessa.

Taina Anttonen toimii yliopettajana LAB-ammattikorkeakoulussa Hyvinvointi-yksikössä Lahden kampuksella. Hän koordinoi sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutusta, jonka keskiössä on digiasiantuntijuus sote-toimintaympäristössä.

Lähteet

geralt. 2020. Altmann, G. Digitalisointi, muutos, mies. Pixabay. Viitattu 11.10.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/digitalisointi-muutos-mies-4751659/

Hospodková, P., Berenžná, J., Barták, M., Rogalewicz, V., Severová, L. & Svoboda, R. 2021. Change management and Digital Innovations in Hospitals of Five European Countries. Healthcare Basel Vol. 9 (11), 1508. Viitattu 22.5.2022. Saatavissa https://lut.primo.exlibrisgroup.com/permalink/358FIN_LUT/1hujjmv/cdi_doaj_primary_oai_ doaj_org_article_c4999b6de677438fb19ace6d134a8a8a

Juntunen, T. 2022. Digitalisaatio muuttaa johtamista terveydenhuollossa: integratiivinen kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 23.10.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022102321533

Kabukye, J. K., de Keizer, N. & Cornet. R. 2020. Assessment of organizational readiness to implement an electronic health record system in low-resource settings cancer hospital: A cross-sectional survey. PloS one Vol. 15 (6), e0234711. Viitattu 5.6.2022. Saatavissa https://lut.primo.exlibrisgroup.com/permalink/358FIN_LUT/1hujjmv/cdi_plos_journals_241 3949618

Kho, J., Gillespie, N. & Martin-Khan, M. 2020. A systematic scoping review of change management practices used for telemedicine service implementations. BMC Health Services Research Vol. 20 (1), 815. Viitattu 21.5.2022. Saatavissa https://lut.primo.exlibrisgroup.com/permalink/358FIN_LUT/1hujjmv/cdi_doaj_primary_oai_ doaj_org_article_7f9c1d1d77424ec8b78c87d729582416

Kivimäki, H. 2017. Muutoksen johtamisen malli palveluntarjoajalle. Opinnäytetyö. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Viitattu 18.10.2022. Saatavissa DOI https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017110716683

Lindell, J. 2017. Muutosjohtajuuden pirullinen puoli. Väitöskirja. Vaasan yliopisto. Viitattu 15.10.2022. Saatavissa DOI https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-745-3

Neittaanmäki, P, Lehto, M. & Savonen, M. 2021. Yhteiskunnan digimurros. Jyväskylän yliopiston IT-tiedekunta. Viitattu 23.10.2022. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8647-6 

Palomäki, R. 2020. Julkisen hallinnon haasteita ja mahdollisuuksia digitaalisessa transfor-maatiossa. Hallinnon Tutkimus Vol. 39 (3), 173–187. Viitattu 8.10.2022. Saatavissa DOI https://doi.org/10.37450/ht.100036

Rintala, H. & Kinnunen, R. 2020. Digistrategia onnistuneen digimarkkinoinnin perustana. LAB Pro. Viitattu 15.10.2022. Saatavissa: https://www.labopen.fi/lab-pro/digistrategia-onnistuneen-digimarkkinoinnin-perustana/

Saarijärvi, M. & Kuusisto, O. 2022. Digitalisaation mittarit ja tilannekuva. Valtiovarainministeriö. Viitattu 15.10.2022. Saatavissa https://vm.fi/digitalisaation-mittarit-ja-tilannekuva

Suhonen, M., Leinonen, J., Nurmi, H., Kivivirta, V. & Syväjärvi, A. 2022. Digitalisaatio haastaa hyvinvointijohtamista ja edellyttää uusia painotuksia hallinnon tutkimukselle. Hallinnon Tutkimus Vol. 41 (2), 166–173. Viitattu 8.10.2022. Saatavissa DOI https://doi.org/10.37450/ht.113839