Hakukoneoptimoinnista hyötyvät erityisesti pk-yritykset, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää suuria investointeja mainontaan. Sisällön luonti nettisivuille on edullinen tapa parantaa yrityksen sijoittumista hakukoneissa ja tuoda orgaanista näkyvyyttä. (Trustmary 2022.)
Pietiläisen ja Pirisen (2022) opinnäytetyössä luotiin pk-yritykselle digitaalista viestintäsuunnitelmaa, jonka keskeinen osa oli hakukoneoptimointi. Suunnitelmallisella ja analyyttisellä otteella tehty hakusanojen valinta ja mittaus loivat onnistuneen pohjan verkkosivulle, joka löytyy muutenkin kuin yrityksen nimellä haettaessa.
Sijoitusalgoritmi ja sivujen sisältö
Hakukoneoptimoinnilla (SEO) on tärkeä rooli nettisivujen sijoittumisella sivujen sijoitusalgoritmissa, jossa hakukone määrittää nettisivut niiden sisällön mukaan. Onnistuneella hakukoneoptimoinnilla mahdollistetaan nettisivujen korkeampi sijoittuminen hakukoneissa, joista suosituin on Google. Googlen hakukonealgoritmit osaavat tunnistaa haettujen sanojen synonyymeja ja niihin liittyviä termejä eri organisaatioiden verkkosivuilta. (Almukhtar ym. 2021.)
Hakukoneoptimointi voidaan jakaa sivujen sisäiseen ja ulkoiseen optimointiin. Pietiläisen ja Pirisen (2022) opinnäytetyössä keskityttiin sisäiseen optimointiin, mihin kuuluu avainsanojen määrittäminen, oikeanlainen sisältö ja sivujen sisäinen linkkirakenne. Kaikki edellä mainittu vaikuttaa nettisivujen sijoittumiseen, minkä vuoksi sivujen sisältö on suunniteltava tarkasti. (Almukhtar ym. 2021.)
Suunnittele järjestelmällisesti
Jotta hakukoneoptimointi onnistuisi, on aluksi määritettävä yritykselle avainsanoja, jotka tukevat yrityksen toimintaa ja toimialaa. Hakusanojen määrittämistä varten on olemassa laaja-alaisesti erilaisia työkaluja, jotka auttavat selvittämään, mitä avainsanoja haetaan ja milloin. Yksi näistä työkaluista on Google Trends, jonka avulla saadaan selvitettyä ihmisten hakemia yleisiä hakusanoja.
Määriteltyjä avainsanoja voidaan hyödyntää nettisivujen sisällöntuotannossa, kuten yritystä ja sen palveluita kuvaillessa, sekä erilaisissa blogiteksteissä. Lisäksi nettisivujen sisäisten sivujen välille voidaan luoda vuorovaikutuksia linkkejä, jotka ohjaavat kävijää eri sivujen välillä. Näin saadaan yhdistettyä sivujen sisältöä ja parannettua niiden sisäistä rakennetta. (Ledford 2016, 10–12.)
Yritystoimintaa tukevien avainsanojen määrittelyn lisäksi on tiedettävä, miten hyvin ne toimivat. Tämänkin tutkimiseen löytyy työkaluja. Google Analytics kuuluu yleisimpiin mittareihin. Sen avulla voidaan tarkastella sivun pituutta, sivujen määrää käyntiä kohden, mobiililiikennettä, poistumisprosenttia ja takaisin paluuta sivuille. Mittareiden hyödyntäminen on tärkeää, jotta nähdään konkreettista tietoa toimivuudesta, jotta tiedetään, mikä toimii ja miten hakusanoja tulisi muuttaa. (Almukhtar ym. 2021.)
Kirjoittajat
Emma Pirinen valmistuu tradenomiksi LAB-ammattikorkeakoulusta joulukuussa 2022.
Johanna Heinonen toimii LABissa lehtorina ja TKI-asiantuntijana.
Lähteet
Almukhtar, F., Mahmoodd, N. & Kareem, S. Search Engine Optimization: A Review. Applied Computer Science, vol. 17. Viitattu 29.11.2022. Saatavissa https://bibliotekanauki.pl/articles/1837798
geralt. 2016. Altmann, G. Hakukoneoptimointi, SEO, ohjelmoija. Pixabay. Viitattu 29.11.2022. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/hakukoneoptimointi-seo-ohjelmoija-1359429/
Ledford, J. 2016. Search Engine Optimization Bible. Second Edition. Wiley Publishing, Inc.
Pietiläinen, M. & Pirinen, E. 2022. Digitaalisen viestinnän suunnitelma. Case: Rakennus Fintammi Oy. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022112524112
Trustmary. 2022. Nettisivujen suunnittelun viisi vaihetta, jotka toimivat alalla kuin alalla. Viitattu 29.11.2022. Saatavissa https://trustmary.com/fi/markkinointi/nettisivujen-suunnittelun-viisi-vaihetta-jotka-toimivat-alalla-kuin-alalla/
