Mielenterveys- ja päihdehoitotyötä toteutetaan monenlaisissa toimipaikoissa, muun muassa ryhmäkodeissa, päihdehoitolaitoksissa, kotihoidossa ja psykiatrisilla osastoilla. Mielenterveys- ja päihdehoitotyön toteuttaminen vaatii hoitajalta hyvää vuorovaikutusosaamista, moniammatillisuutta, pitkäjänteisyyttä, huumoria sekä pettymysten kohtaamista. Kotihoidossa työhön kuuluu muun muassa asiakkaan hygieniasta, lääkehoidosta ja ravitsemuksesta huolehtiminen. (Suomen lähi- ja perushoitajaliitto 2024.) Lisäkoulutusta päihde- ja mielenterveysasiakkaiden hoitotyöhön kaivataan niin kotihoidossa, kuin myös ympärivuorokautisissa yksiköissä (Alastalo ym. 2018).
Kun todisteet eivät tepsi
Yksi mielenterveyssairauksien tyyppi on harhaluuloisuushäiriö, jolla tarkoitetaan henkilön väärää uskomusta perustuen ulkoisen todellisuuden epätarkkaan tulkintaan. Varsinaisia harhaluuloja ei saada korjattua oikeaksi todisteilla, eikä harhaluulo ole yhdenmukainen oman kulttuurin tai alakulttuurin kanssa. Harhaluulolle on myös tyypillistä se, että melkein kaikki muut tietävät sen olevan väärä uskomus. (Joseph & Siddiqui 2023.)
Ihalaisen ja Vesalan (2024) opinnäytetyössä tutkittiin kotihoidon asiakkaan harhaluuloisuuden mukana tulevia haasteita. Opinnäytetyön tulosten mukaan kotihoidon työntekijä kohtaa harhaluuloisen asiakkaan kanssa haasteita, jotka liittyvät erityisesti lääkehoidon toteuttamiseen, psyykkiseen hyvinvointiin sekä erilaisiin aistiharhoihin. Harhaluuloisen kotihoidon asiakkaan lääkehoidon haasteet ilmenevät lääkekielteisyytenä ja yleisenä vainoharhaisuutena liittyen lääkkeiden käyttämiseen. Psyykkisiä haasteita taas ovat yleinen hoitokielteisyys, turvattomuuden tunne, ahdistus ja hermostuneisuus. Lisäksi harhaluuloisen kotihoidon asiakkaan hoidon toteuttamista vaikeuttaa harhojen kohdistuminen hoitajaan esimerkiksi perättömien varastamissyytösten muodossa.
Mielenterveys- ja päihdehoitotyöhön toivotaan tukea ja lisäkoulutusta
Harhaluuloisen asiakkaan hoito toteutuu parhaiten silloin, kun toimitaan moniammatillisesti ja perehdytetään niin asiakas kuin asiakkaan lähipiiri ja hoitavat tahotkin harhaluuloisuuden oireisiin (Joseph & Siddiqui 2023). Ihalaisen ja Vesalan (2024) opinnäytetyön mukaan kotihoidon työntekijät eivät koe omaavansa riittävää mielenterveyshoitotyön osaamista tai tuntemusta, minkä vuoksi kotihoitoon toivotaan lisäkoulutusta sekä lisää tukea psykiatriseen hoitotyöhön erikoistuneilta tahoilta. Osaamisen ja tuntemuksen puutteen vuoksi psykiatrisia kotihoidon asiakkaita kohtaan koetaan ennakkoluuloja, avuttomuutta ja pelkoa hoitajien keskuudessa.
Markkula ym. (2024) ovat esittäneet THL:n julkaisussa mielenterveys-, päihde- riippuvuusosaamisen minimisisällöt. Minimisisällön tavoitteena on hoitajan mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusilmiöiden merkityksen ymmärtäminen sekä ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävän toiminnan osaaminen ja näistä ilmiöistä aiheutuvien haittojen ehkäiseminen ja vähentäminen. Esimerkiksi näitä minimisisältöjä voitaisiin soveltaa kotihoidon työntekijöiden lisäkoulutuksen suunnittelussa.
Kirjoittajat
Ville Ihalainen valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveysalan sairaanhoitajan (AMK) opinnoista.
Saga Vesala valmistuu LAB-ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveysalan sairaanhoitajan (AMK) opinnoista.
Mira Korvenoja toimii terveysalan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.
Lähteet
Alastalo, H., Hammar, T., Kehusmaa, S. & Marjeta, N. 2018. Kotihoidossa lisäkoulutustarvetta päihde- ja mielenterveysosaamisessa – osaamista muistisairaan itsemääräämisoikeuden tukemisessa myös vahvistettava. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 23.5.2024. Saatavissa https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137218/URN_ISBN_978-952-343-231-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y
geralt. 2012. Altmann, G. Mies, kasvot, psykologia. Pixabay. Viitattu 23.5.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/mies-kasvot-psykologia-moduuli-jaa-69283/
Ihalainen, V. & Vesala, S. 2024. Harhaluuloisen asiakkaan hoidon haasteet kotihoidossa. Kysely kotihoidossa työskenteleville hoitoalan ammattilaisille. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, Lappeenranta. Viitattu 23.5.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/862476
Joseph, S. & Siddiqui, W. 2023. Delusional Disorder. National Library of Medicine. Viitattu 23.5.2024. Saatavissa https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK539855/
Markkula, J., Mattila, E., Palola, L., Rapeli, S. & Ruohio, H. 2023. Mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusosaaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 23.5.2024. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/ajankohtaista/mielenterveys-paihde-ja-riippuvuusosaaminen
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto. 2024. Lähihoitaja on moniosaaja. Viitattu 23.5.2024. Saatavissa https://www.superliitto.fi/tyoelamassa/lahihoitajan-tyo/lahihoitaja-on-moniosaaja/
