Terveydenhoitajaopiskelija varhaisen vuorovaikutuksen tukijana neuvolassa

Varhainen vuorovaikutus luo perustan ihmisen elämälle (Fraser ym. 2016) ja tukee lapsen suotuisaa kehitystä (Puura ym. 2018). Se pitää sisällään kaiken lapsen kanssa tapahtuvan tekemisen, kokemisen ja olemisen (Hermanson 2012b; MLL 2018a).

Kuva 1. Varhainen vuorovaikutus pitää sisällään kaiken lapsen kanssa tapahtuvan tekemisen, kokemisen ja olemisen (Kuva: Juulia Kalpio 2021)

Aiheen laajuuden vuoksi varhaisen vuorovaikutuksen konkreettinen havainnoiminen ja tukeminen voivat tuntua terveydenhoitajaopiskelijasta haastavalta. Varhainen vuorovaikutus on kuitenkin keskeinen osa terveydenhoitajan ammatillista osaamista (Haarala ym. 2015, 157), joten aiheeseen on tärkeää perehtyä ennen neuvolaharjoitteluun menoa. LAB-ammattikorkeakoulussa on tehty opinnäytetyönä posteri, joka tiivistää ja jäsentää varhaisen vuorovaikutuksen keskeiset teemat helposti hyödynnettävään muotoon. Terveydenhoitajaopiskelijan on helppoa posterin avulla syventyä aiheeseen ennen neuvolaharjoittelua. (Kalpio & Karosto 2021.)

Ammatillinen herkkyys keskiössä

Lapsen syntymä ja kehitys, vanhemmuus sekä perheen välinen vuorovaikutus ovat sensitiivisiä aiheita. Terveydenhoitajaopiskelijalla tulee olla ymmärrystä, empaattisuutta ja avoimuutta varhaisen vuorovaikutuksen puheeksi ottamisessa ja tukemisessa. Terveydenhoitajaopiskelijalta vaaditaankin rohkeutta herkän asian äärellä.

Tukimateriaalin sisällössä on huomioitu tärkeitä ja keskeisiä periaatteita. Näitä ovat asiakas- ja perhelähtöisyys, yksilöllisyys, ihmisen kokonaisvaltaisuus, arvostava kohtaaminen, huolen puheeksi otto, ennaltaehkäisevä työote sekä voimavaralähtöisyys.

Kuva 2. Vanhemmuus on herkkä aihe, minkä vuoksi terveydenhoitajan tulee hallita arvostava kohtaaminen (Kuva: Juulia Kalpio 2021)

Neuvolaharjoittelu etuoikeutena

Neuvolaharjoittelussa terveydenhoitajaopiskelijalla on mahdollisuus päästä soveltamaan ja vahvistamaan teoriassa opittua käytäntöön. Opiskelija pääsee näkemään, kokemaan ja oppimaan paljon varhaisesta vuorovaikutuksesta sekä sen vaikutuksista lapsen kehitykseen aina syntymästä kouluikään saakka.

Äitiys- ja lastenneuvola tarjoaa ainutlaatuisia kokemuksia herkistä ja merkityksellisistä teemoista asiakasperheiden parissa. Jokainen ihminen ja vuorovaikutustilanne on omanlaisensa, minkä myötä harjoittelussa on mahdollista saada monipuolista kokemusta vuorovaikutustilanteista. Neuvolaharjoittelun kokemukset herättelevät ajatuksia vanhemmuudesta ja voivat antaa valmiuksia myös oman elämän vuorovaikutustilanteisiin.

Kuva 3. Jokainen vauva ja vanhempi on omanlaisensa, ja se tekee jokaisesta vuorovaikutussuhteesta yksilöllisen (Kuva: Juulia Kalpio 2021)

Kirjoittajat

Juulia Kalpio ja Heidi Karosto ovat valmistuvia terveydenhoitajaopiskelijoita LAB-ammattikorkeakoulusta ja tulevaisuudessa he toivovat työskentelevänsä lasten parissa.

Kristiina Helminen toimii terveysalan lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja toimi tekstissä mainitun opinnäytetyön ohjaavana opettajana.

Lähteet

Fraser, S., Grant, G. & Mannix, T. 2016. Matern Child Health J 20:2557 – 2564. Maternal Child and Family Health Nurses: Delivering a Unique Nursing Speciality. [Viitattu 18.4.2021.] Saatavissa: http://web.b.ebscohost.com.ezproxy.saimia.fi/ehost/pdfviewer/pdfviewer?vid=1&sid=bda0eaba-83f0-46c2-9956-396157b9fc31%40sessionmgr103

Hermanson, E. 2012b. Varhainen vuorovaikutus ja itsetunnon kehitys. Duodecim. [Viitattu 18.4.2021.] Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kot00302

Kalpio, J. & Karosto, H. 2021. Terveydenhoitajaopiskelija varhaisen vuorovaikutuksen tukijana neuvolassa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Hoitotyön koulutusohjelma. [Viitattu 18.4.2021.]

MLL 2018a. Lapsen ja vanhemman varhainen vuorovaikutus. [Viitattu 18.4.2021.] Saatavissa: https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/vanhemmuus-ja-kasvatus/lapsen-ja-vanhemman-varhainen-vuorovaikutus/  

Puura, K., Sannisto, T. & Riihonen, R. 2018. Mitä vauva haluaa? Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen neuvolassa. Lääkärilehti. 21(73), 1345-1350. [Viitattu 18.4.2021.]