Helsinki tavoittelee erinomaista ilmanlaatua – vähäpäästöinen vyöhyke yksi keino

Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys ovat aiheita, jotka ovat tänä päivänä todennäköisesti jokaiselle tuttuja. Kestävän kehityksen määritelmän mukaisesti sen tarkoituksena on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävä kehitys ottaa päätöksenteossa huomioon sekä ympäristölliset ja taloudelliset näkökulmat tasapuolisesti huomioon ihmisten lisäksi. (Ympäristöministeriö 2023.) Useassa Euroopan kaupungissa rikotaan EU:n asettamia turvallisen ilmanlaadun rajoja, jotka ovat jopa WHO:n ilmanlaadun rajoja löyhemmät, ja siksi tällä hetkellä tarvitaan konkreettisia tekoja, jotta ilmanlaatua saataisiin parannettua, etenkin suurkaupunkialueilla. (Clean Cities Campaign 2024, 4.)

Vaikka Suomessa ilmanlaadun kannalta tilanne on vielä toistaiseksi Euroopan mittakaavassa kohtalaisen hyvä, Helsingin kaupunki tavoittelee parempia tuloksia. Liikenteen pakokaasut, puun pienpoltto ja katupöly kuormittavat ympäristöä ja samalla ihmisten terveyttä. (Helsingin kaupunki 2025a.) Helsinki pyrkii edistämään uudella ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelmalla (ILME) kaupungin ilmanlaatua ja ääniympäristöä. Helsinki tavoittelee ILME-suunnitelman mukaisesti erinomaiseksi luokiteltavaa ilmanlaatua ja ääniympäristöä vuoteen 2040 mennessä. (Helsingin kaupunki 2025b.)

Helsinki on myös asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, ja liikenteen päästöjen vähentäminen on keskeisessä roolissa tavoitteessa onnistumisessa. (Helsingin kaupunki 2024.) Vähäpäästöiset vyöhykkeet, joita kutsutaan joissain tapauksissa esimerkiksi ympäristövyöhykkeiksi, voisivat tarjota ratkaisuja haitallisten päästöjen ja liikenteestä aiheutuvan melun vähentämiseksi.

Vähäpäästöiset vyöhykkeet

Vähäpäästöiset vyöhykkeet ovat alueita, joilla on rajoitettu päästöjä tuottavien kulkuneuvojen liikkumista. Vähäpäästöisten vyöhykkeiden tarkoituksena on muun muassa vähentää tieliikenteestä aiheutuvia haitallisia päästöjä, vähentää liikenteen meluhaittoja ja edistää ihmisten terveyttä ehkäisemällä ilmansaasteista aiheutuvia sairauksia. Vähäpäästöisiä vyöhykkeitä on perustettu ympäri maailmaa, ja niitä onkin yhteensä jo yli 300. (Clean Cities Campaign 2024, 1–4.)

Vähäpäästöisten vyöhykkeiden toimintamalleista löytyy erilaisia variaatioita. Vähäpäästöisten vyöhykkeiden eroavaisuudet ilmenevät pääasiassa vyöhykkeen koossa, päästörajoitusten tiukkuudessa sekä siinä, mihin ajoneuvoluokkiin rajoitukset kohdistuvat. (Clean Cities Campaign 2024, 7.)

Amanda Vainikan (2025) opinnäytetyössä tutkittiin erilaisia vähäpäästöisiä vyöhykkeitä ja niiden vaikutuksia neljän case-esimerkin avulla. Opinnäytetyön tutkimustulokset osoittivat, että vyöhykkeillä on merkittävä positiivinen vaikutus ilmanlaatuun.

Vyöhykkeiden tehokkuudesta on vahvaa todistusaineistoa, ja niiden avulla on esimerkiksi onnistuttu vähentämään huomattavasti NO2-päästöjä ja CO2-päästöjä vyöhykkeen alueella. Vyöhykkeet vaikuttavat positiivisesti myös autokannan uusiutumiseen, ja joissain tapauksissa niillä on ollut positiivinen vaikutus myös vyöhykkeen vähittäismyyntiin. (Clean Cities Campaign 2024, 2.)

Autokiellolla sosioekonomisia haittoja

Helsinkiin oli suunniteltu ympäristövyöhykettä, eli vähäpäästöistä vyöhykettä, joka kieltäisi kokonaan polttomoottoriautoilla liikkumisen tietyillä kaupungin keskustan alueilla. Täyskielto polttomoottoriautoille oli kaavailtu tulevan voimaan vuonna 2035. Vähäpäästöinen vyöhyke olisi vaikuttanut noin 150 000 helsinkiläiseen autoilijaan siten, että he eivät olisi voineet enää liikkua määrätyllä alueella. (Lappalainen 2025.) Kaupunkiympäristölautakunnan selvityksen jälkeen kaupunginhallitus totesi, että polttomoottoriautojen täyskieltoa ei tällä hetkellä edistetä sen sosioekonomisten haittojen vuoksi. (Päätökset Helsinki 2025.) On ymmärrettävää, että vähäpäästöiset vyöhykkeet eivät ole täysin ongelmattomia, sillä niiden käyttöönotto voi aiheuttaa sosioekonomisia haasteita, jotka on ehdottomasti otettava huomioon vyöhykkeen suunnitteluvaiheessa.

Pienituloisten asukkaiden voi olla vaikeaa hankkia päästöttömiä ajoneuvoja niiden korkean hankintahinnan takia, ja pk-yritykset saattavat kohdata taloudellisia vaikeuksia päästörajoitusten vuoksi. Etenkin kuljetusyrityksiin päästörajoitukset voivat vaikuttaa eniten. (World Resources Institute 2024.) Tällaisten sidosryhmien tukeminen vähäpäästöisyyteen tähdätessä onkin erittäin tärkeää, ja erilaisia tukitoimia ja kannustimia on harkittava vähäpäästöistä vyöhykettä suunniteltaessa.

Lähteet

Clean Cities Campaign. 2024. Low-Emission Zones: the Essential Guide. Viitattu 28.4.2025. Saatavissa https://cleancitiescampaign.org/wp-content/uploads/2024/06/Low-Emission-Zones_The-Essential-Guide.pdf

Helsingin kaupunki. 2024. Ennuste: Helsinki on vahvalla polulla hiilineutraalius 2030 -​tavoitteen saavuttamisessa. Viitattu 28.4.2025. Saatavissa https://www.hel.fi/fi/uutiset/ennuste-helsinki-on-vahvalla-polulla-hiilineutraalius-2030-tavoitteen-saavuttamisessa

Helsingin kaupunki. 2025a. Helsingin ilmansuojelu-​​ ja meluntorjuntasuunnitelma 2024–2029. Viitattu 28.4.2025. Saatavissa https://www.hel.fi/fi/kaupunkiymparisto-ja-liikenne/ympariston-ja-luonnon-suojelu/ympariston-ja-luonnon-suojelun-tavoitteet/helsingin-ilmansuojelu-ja-meluntorjuntasuunnitelma-2024-2029

Helsingin kaupunki. 2025b. Helsinki tavoittelee erinomaista ilmanlaatua ja ääniympäristöä. Viitattu 28.4.2025. Saatavissa https://www.hel.fi/fi/uutiset/helsinki-tavoittelee-erinomaista-ilmanlaatua-ja-aaniymparistoa

Lappalainen, V. 2025. 150 000 autoa kieltävää ympäristövyöhykettä ei ehkä tulekaan Helsinkiin. Yle. Viitattu 28.4.2025. Saatavissa https://yle.fi/a/74-20143239

martex5. 2021. Raitiovaunu, Kappaleita, Arkkitehtuuri. Pixabay. Viitattu 29.4.2025. Saatavissa https://pixabay.com/fi/photos/raitiovaunu-kappaleita-arkkitehtuuri-6802844/

Päätökset Helsinki. 2025. Liikenteen päästövähennyskeinoja koskeva selvitys. Viitattu 28.4.2025. Saatavissa https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2024-010560?paatos=962a3ab6-70f5-4f0d-85a1-1f23001db0ce

Vainikka, A. 2025. Vähäpäästöisten vyöhykkeiden toteutusmalleja ja vaikutuksia. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 29.4.2025. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052013524

World Resources Institute. 2024. Zero-Emission Zones Are Helping Some Cities Fight Pollution. Viitattu 28.4.2025. Saatavissa https://www.wri.org/insights/zero-emission-zones-lessons-cities

Ympäristöministeriö. 2023. Mitä on kestävä kehitys? Viitattu 28.4.2025. Saatavissa https://ym.fi/mita-on-kestava-kehitys