Palvelumuotoilulla jakamistalouden uusia avauksia maaseudulle

Maaseudun autioitumiselle ja palveluiden karkaamiselle on löydettävissä vastaiskuja. Paikallisten yhteisöjen tuottamat palvelut ja maaseudun yrittäjien verkostoituminen synnyttävät uudenlaisia tapoja toimia. Asukkaita osallistamalla ja palveluiden luonnetta pohtimalla Maallemuuttajat 2030 -hankkeessa pyritään löytämään uusia palveluratkaisuja maaseudun elävöittämiseksi. Hankkeessa toteutettujen asukaskyselyiden mukaan ihmiset ovat valmiita jakamaan osaamistaan ja omaisuuttaan, kunhan vastuuasiat on otettu huomioon. Kun uudet tavat koetaan toimiviksi, on mahdollista saada vakiinnutettua uudenlaisia kestäviä palveluita. (Maallemuuttajat 2030 2019.)

Kuva 1. Maaseutu voi tarjota mahdollisuuksia asumisen ja yhteisöjen kirjoon. Kuva: Outi Wright

Kehittämisessä muutoksen tuulet puhaltavat kovemmin kuin koskaan. Suuret muutospaineet kohdistuvat valtioihin ja sen myötä paikallisiin yhteisöihin. Tutut globaalit ilmiöt, kuten väestön ikääntyminen, julkisten palveluiden taloushaasteet ja nopea digitalisoituminen näyttäytyvät haastavina, mutta toisaalta ne luovat mahdollisuuksia. Maaseudun elinvoimaisuuden turvaamiseksi tarvitaan entistä voimakkaampaa kansalaisaktiivisuutta, osallistumista ja proaktiivista toimintaa. Kehittämisen ja suunnittelun työvälineitä on myös syytä pohtia uudestaan muun muassa niukkenevien luonnonvarojen valossa. (Aarrevaara 2015.)

Yhteisön vetovoima on yhteinen toiminta

Asukkaiden osallistaminen on tärkeää asuinympäristöjen ja yhteisöjen kehittämisessä. Heillä on ideoita, mutta niiden sanoittamiseen ja konkretisointiin tarvitaan usein apua. Tässä palvelumuotoilija voi ottaa roolia sanoittamalla ja visioimalla asukkaiden ideat näkyviksi ratkaisuiksi.

Kuva 2. Tarpeiden esiintuominen ja sanoittaminen on ytimessä, kun muotoillaan yhdessä tulevaisuutta. Kuva: Outi Wright

Työpaja on hyvin yleinen yhteissuunnittelun keino, jonka avulla kokoonnutaan yhteen miettimään ratkaisuja. Maallemuuttajat 2030 -hankkeen toimesta järjestettiin alkuvuonna 2020 Hollolan Herralan kylässä kehitysillan, jossa tarkastelimme hyviä ja huonoja puolia Herralassa sekä mietimme millaisia yhteisiä, jaettavia ja kestäviä kokeiluja voisimme kylälle toteuttaa. Osallistuminen oli aktiivista ja ajatukset sinkoilivat. Yhteiskäyttöinen vene nousi annetuista esimerkeistä puheenaiheeksi. Syntyi visio kylän järven rannalla olevasta yhteiskäyttöisestä soutuveneestä. Jatkossa hankkeessa tarkastelemme rantaan unohtuneiden veneiden valjastamista yhteiseen käyttöön.

Tavaralainaamo palvelukokeiluna

Yksi jakamistalouden palvelukokeilu, tavaralainaamo, toteutuu Asikkalassa asukkaiden, kirjaston sekä kunnan yhteistyönä. Tavaralainaamot toimivat jo sujuvasti isoissa kaupungeissa erilaisilla verkkoalustoilla. Hankkeessa luotava lainaamo tulee toimimaan Asikkalan kunnankirjaston yhteydessä, jossa asukkaiden lahjoittamat tavarat ovat lainattavissa kirjastokortilla.

Kuva 3. Käytännön havainnollistaminen auttaa yhteissuunnittelussa. Kuva: Outi Wright

Muotoilun keinoilla palvelukokeilut saadaan asukkaiden näköisiksi, käyttäjäystävällisiksi ja sulautettua osaksi jo olemassa olevia organisaatioita. Osallistaminen antaa ymmärrystä ja sitouttaa ylläpitämään kokeiluja. Näin ollen uudet jakamistalouden palvelut leviävät. Palvelumuotoilijan näkökulmasta kaikista suurinta antia hankkeessa työskentelylle oli se, että eri organisaatiot löysivät yhteisen sävelen ja loivat jotain uutta. Kaiken kaikkiaan palvelumuotoilussa kyse on yhteisöjen rakentamisesta. Kokeilemalla tunnistetaan yhteisöjen arvoja ja asenteita. Mikä onkaan kestävän kehityksen asema maaseudulla vuonna 2030?

Kirjoittajat

Outi Wright on 2. vuosikurssin palvelumuotoilun opiskelija LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutissa. Outi oli kevään 2020 harjoittelussa Maahanmuuttajat 2030 –hankkeessa. Hän on kiinnostunut maaseudulla tapahtuvasta murroksesta ja sen mahdollisuuksista.

Kaisa Tuominen toimii LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä Maallemuuttajat 2030 -hankkeessa. Kaisa on innokas maaseudun kehittäjä, joka toivoo näkevänsä maaseutuasumisen uuden kultakauden etenkin nuorten keskuudessa.

Lähteet

Aarrevaara, E. 2015. Suomalainen maaseututaajama muutospaineessa, Suomalainen maaseututaajama 2010-luvulla –tutkimushankkeen loppuraportti. [Viitattu 7.5.2020]. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/103835

Maallemuuttajat 2030. 2019. Asukaskyselyntuloksia: Lainatavaroista, yhteiskäyttötiloistaja maaseudunpalveluista.[Viitattu 7.5.2020]. Saatavissa: https://lab.fi/sites/default/files/2020-02/Asukaskyselyn%20tuloksia_Lainatavaroista%2C%20yhteisk%C3%A4ytt%C3%B6tiloista%20ja%20maaseudun%20palveluista.pdf

Linkit

LAB. 2020. Maallemuuttajat 2030. [Viitattu 7.5.2020]. Saatavissa: https://lab.fi/fi/projekti/maallemuuttajat2030

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.