Saavutettavampia kierto- ja jakamistalouden palveluita

Vertais- ja jakamistalous on toimintaa, jossa ihmiset myyvät, lainaavat, vuokraavat tai antavat tavaroita tai palveluita toisilleen omistamisen sijaan. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi viime vuonna selvityksen kansalaisten vertais- ja jakamistalouden palveluiden käytöstä. Aineisto kerättiin syksyllä 2019 Tilastokeskuksen toteuttamalla kyselyllä, ja se oli ensimmäinen varsinainen tästä aihepiiristä Suomessa tehty kuluttajakartoitus. Tilastokeskuksen aineistosta ilmeni, että kolme neljästä kotitaloudesta on tehnyt vertaiskauppaa, mutta vertaisvuokraaminen on pienen piirin ilmiö. Jakamistalouden palveluiden käytön huomattiin yleistyvän erityisesti vakavaraisten keskiluokkaan kuuluvien ihmisten parissa, kun taas esimerkiksi yksinhuoltajat saattavat jäädä näiden palveluiden ulkopuolelle. (Grönlund 2020, 41–42; Mäenpää & Timonen 2020, 5; Tilastokeskus 2020.)  

Edellä mainitussa selvityksessä todetaan, että olisi tärkeää saada jakamistalouden palvelut kaikkien saataville. Julkisen vallan tulisi huolehtia erityisesti vähävaraisten pääsystä palveluiden käyttäjiksi. (Grönlund, 2020, 44; Mäenpää 2020, 76.) Professori Henrietta Grönlund sanoo Ylen artikkelissa, että julkissektori voisi edistää asiaa tekemällä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa (Vuolteenaho 2020).  

Reilua kiertotaloutta kunnissa 

Samoja teemoja kuin Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksessä on pohdittu myös Motivan Kestävä kaupunki -ohjelmassa toteuttamassa Reilun kiertotalouden käsikirjassa. Yhteistyö paikallisten yritysten ja muiden toimijoiden kanssa parantaa mahdollisuuksia lisätä hyvinvointia ja tarjota asukkaiden tarpeisiin sopivia palveluja. Kunnissa kannattaa huomioida eri kohderyhmien tarpeet ja näkökulmat, jotta kehitettävät kiertotalouden ratkaisut toimivat oikeasti käytännössä. Reilun kiertotalouden periaatteita noudattavat palvelut ovat kaikkien saavutettavissa sijainnin, hinnan ja käytettävyytensä puolesta. Esimerkiksi kierrätyskeskusta perustettaessa pitäisi huomioida sen sijainti myös autottomien kansalaisten kannalta. (Merenheimo ym. 2020, 6, 9–10.) 

Käsikirjassa todetaan, että koulutetut ja hyvätuloiset ihmiset ottavat yleensä ensimmäisten joukossa käyttöön uusia ratkaisuja. Tästä saattaa seurata, että kiertotalouden palveluista hyötyvät lähinnä ne, joilla on jo ennestään enemmän aikaa ja rahaa käytössä. Kunnissa voidaan edistää kiertotalouden palveluiden saatavuutta kaikille esimerkiksi tuomalla niitä kirjastoihin. (Merenheimo ym. 2020, 10–11; Mäenpää 2020, 77.)  

Kuva 1. Jakamistalouden palveluiden tuominen kirjastoihin voi parantaa niiden saatavuutta. Lahden pääkirjastosta voi lainata mm. kävelysauvoja ja painollisen hulavanteen. (Kuva: Mira Rissanen)  

KESTI – Kestävä kierros  

LAB-ammattikorkeakoulussa toteutetussa KESTI – Kestävä kierros -projektissa selvitetään kierto- ja jakamistalouden toimintaedellytyksiä Lahden alueella. Hankkeessa perehdytään muun muassa Sopenkorpeen sijoittuviin kiertotalouden palveluihin. Tarkoituksena on kartoittaa myös Lahden ja lähiseutujen asukkaiden näkemyksiä näistä palveluista sekä Sopenkorven alueesta ja sen saavutettavuudesta.  

Kirjoittaja 

Mira Rissanen (YTM) työskentelee projektityöntekijänä LAB-ammattikorkeakoulussa KESTI – Kestävä kierros -projektissa.  

Lähteet 

Grönlund, H. 2020. Epävirallinen auttaminen – jakamistaloutta, hyvinvointipalveluja, yhteisöllisyyttä? Teoksessa Mäenpää, P., Timonen, P. & Söyrinki, S. (toim.). Kuluttajat ja kansalaiset jakamistaloudessa: Tutkijapuheenvuoroja jakamistalouden kehitykseen. TEM oppaat ja muut julkaisut, Nro 2020: 3. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. 25–56. [Viitattu 15.2.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-581-2 

Merenheimo, T., Saari, E., Gynther, L. & Rauta, O. 2020. Reilun kiertotalouden käsikirja: Sosiaalisesti oikeudenmukaista kiertotaloutta kunnissa. Helsinki: Motiva Oy, Kestävä kaupunki, Ympäristöministeriö. [Viitattu 15.2.2021]. Saatavissa: https://www.kestavakaupunki.fi/fi-fi/ajankohtaista/uutiset/reilun_kiertotalouden_kasikirja_sosiaali(58810) 

Mäenpää, P. 2020. Kansalaislähtöinen jakamistalous. Teoksessa Mäenpää, P., Timonen, P. & Söyrinki, S. (toim.). Kuluttajat ja kansalaiset jakamistaloudessa: Tutkijapuheenvuoroja jakamistalouden kehitykseen. TEM oppaat ja muut julkaisut, Nro 2020: 3. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. 67–81. [Viitattu 15.2.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-581-2  

Mäenpää, P., & Timonen, P. 2020. Johdanto: jakamistalouden monet kasvot. Teoksessa Mäenpää, P., Timonen, P. & Söyrinki, S. (toim.). Kuluttajat ja kansalaiset jakamistaloudessa: Tutkijapuheenvuoroja jakamistalouden kehitykseen. TEM oppaat ja muut julkaisut, Nro 2020: 3. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. 5–21. [Viitattu 15.2.2021]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-581-2 

Tilastokeskus. 2020. Yli 70 prosenttia kotitalouksista ostanut tavaraa kirpputoreilta. [Viitattu 25.2.2021]. Saatavissa: https://www.stat.fi/tup/kokeelliset-tilastot/vertais-ja-jakamistalous/yli-70-prosenttia-kotitalouksista/index.html 

Vuolteenaho, S. 2020. Vauras keskiluokka intoilee jakamistaloudesta ja nauttii sen hyödyistä – Tutkijat yllättyivät, kun yksinhuoltajien jääminen avunsaamisen ulkopuolelle selvisi. Yle Uutiset. [Viitattu 15.2.2021]. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11649609 

Linkit

Linkki 1: LAB 2021. KESTI – Kestävä kierros [Viitattu 17.2.2021]. Saatavissa: https://www.lab.fi/fi/projekti/kesti-kestava-kierros  

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.