Ryhmätoiminta maahan muuttaneiden parissa voi olla erityisen antoisaa, mutta siihen liittyy myös omat haasteensa. Ryhmädynamiikka syntyy ryhmän jäsenten välisestä vuorovaikutuksesta (Kopakkala 2008, 37), ja yksi keskeinen haaste on ryhmän heterogeenisuus. Kysymys ei ole osallistujien mahdollisista kulttuurieroista, jotka vaikuttavat vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön, vaan taustojen eroista kuten kielitaidosta, koulutushistoriasta sekä asenteista koulutusta kohtaan.
LAB-ammattikorkeakoulun johtamassa HOT-hankkeessa toteutettiin keväällä ryhmä, jossa osallistujilla oli eroja sekä kielitaitotasossa että koulutustaustassa. Hankkeessa keskitytään kotona lapsiaan hoitavien maahanmuuttajavanhempien tukemiseen tarjoamalla heille suomen kielen opetusta ja työpajoja vanhempien terveydestä, hyvinvoinnista, koulutuksesta ja työelämästä (LAB 2024). Aluksi päätettiin, ettei ryhmälle aseteta mitään pääsyvaatimuksia. Ryhmään saatiin 13 osallistujaa eri valmiuksilla ja taidoilla.
Osallistujien kielitaitotaso vaihteli nollasta B1:een (CEFR 2020, 177–181). Kielitaitotasoerojen merkittävä vaikutus ryhmätoimintaan huomattiin heti. Opetusmateriaalien suunnittelu ja valmistelu työpajoihin vaikeutui. Vuorovaikutus kärsii, jos toisella osallistujilla on vahva kielitaito, kun taas toinen on vasta kielen oppimisen alkuvaiheessa. Vertaistukea havaittiin satunnaisesti ainoastaan samaan äidinkieliryhmään kuuluvien kesken. Muutaman kerran jotkut ryhmäläiset tunsivat olonsa epävarmaksi tai jäivät keskustelujen ulkopuolelle.
Kielitaitoerot heijastuivat myös palautteisiin ryhmätoiminnasta. Vahvimmat kielen käyttäjät haaveilivat valmistautumisesta YKI-tenttiin sekä laajemmasta kielioppiharjoittelusta. Alkuvaiheissa olevat kaipasivat tukea ja perusasioiden kertausta.
Koulutustaso sinänsä ei ratkaise, vaan kokemus kouluttautumisesta
Koulutustasoerot, joita pidetään toisena tärkeänä vaikuttajana ryhmädynamiikkaan, eivät aiheuttaneet haasteita. Vaikka ryhmään kuului sekä korkeasti koulutettuja asiantuntijoita että vähemmän koulutettuja, onnistuimme säilyttämään ryhmän sisäisen tasapainon. Koulutustasoerot tulivat kuitenkin ilmi palautteissa, sillä muodollisiin oppimisympäristöihin tottuneet ehdottivat pidempää opiskeluaikaa ja kotitehtäviä. Käytännönläheisempää lähestymistapaa arvostavat korostivat ajankohtaisuutta ja toivoivat lisää arkikielen käyttöä.
Koulutuskokemuksiin liittyvä suhtautuminen opetukseen osoittautui merkittäväksi tekijäksi. Innostus oppia uusia asioita ja osallistua aktiivisesti koulutukseen riippuu aiemmista koulutuskokemuksista, kulttuurieroista tai yksilön persoonallisuudesta.
Ryhmäläisten joukossa jotkut olivat täysin tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseensa. He suhtautuivat ryhmätoimintaan harrastuksena eivätkä painaneet mieleensä paljonkaan tietoa koulutuksesta ja työelämästä pitäen sitä tarpeettomana. Koulutukseen tottuneet osallistujat kaipasivat edistystä kielitaidossaan sekä etenemistä kotoutumispolullaan. He olivat mukana aktiivisesti tekemällä tarkentavia kysymyksiä ja etsimällä tietoa.
Tavoitteena räätälöidympi lähestymistapa
Vaikka heterogeeninen ryhmä toi haasteita HOT-hankkeen toimijoille, koemme onnistuneemme ja olemme saaneet toiminnasta arvokasta kokemusta. HOT-tiimiläiset pyrkivät edelleen luomaan toimintaympäristön, joka vastaa paremmin osallistujien kielitaitoa ja koulutustasoa. Hankkeessa mietitään mahdollisuutta järjestää samanaikaisesti pienempiä kieliryhmiä eri tasoilla tai tarjota erilaisia aktiviteetteja osallistujien tarpeiden mukaan, jotta jokainen voi osallistua mielekkäällä tavalla.
Kirjoittaja
Mariia Baliasina, KM, kieltenopettaja, työskentelee TKI-asiantuntijana LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä sekä projektipäällikkönä HOT ‒ Hyvinvointia, osallisuutta ja työtä maahan muuttaneille vanhemmille -hankkeessa (LAB 2024).
Lähteet
CEFR. 2020. Common European Framework of Reference for Languages: Learning, teaching, assessment – Companion volume, Council of Europe Publishing, Strasbourg. Viitattu 18.6.2024. Saatavissa www.coe.int/lang-cefr
geralt. 2024. Altmann, G. AI-luotu, ihmiset, kasvot, osallisuus. Pixabay. Viitattu 19.6.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/ai-luotu-ihmiset-kasvot-osallisuus-8570267/
Kopakkala, A. 2008 Porukka, jengi, tiimi. Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Helsinki: Edita Prima Oy.
LAB. 2024. HOT ‒ Hyvinvointia, osallisuutta ja työtä maahan muuttaneille vanhemmille. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 16.6.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/hot
