Sisälogistiikan ulkoistaminen sairaalaympäristössä

Vuonna 2020 Suomessa toteutettiin ensimmäinen sisälogistiikan ulkoistaminen julkiselta sosiaali- ja terveyspalvelulta yksityiselle sektorille. Sopimuskauden päättyessä on tilaisuus tarkastella kehitystä.

Sairaalalogistiikka jakautuu eri osa-alueisiin, jossa vastaanotto, hyllytykset, keräily sekä ulkoiset kuljetukset noudattavat pitkälti logistiikan perustehtäviä. On kuitenkin varmistettava potilasturvallisuus ja huomioitava esimerkiksi lämpötilaseuranta lääkekuljetusten osalta.

Uniikki, kokonaan oma osa-alueensa sairaalalogistiikassa on hoitologistiikka, jossa logistikko työskentelee leikkaussaleissa sekä täyttää niissä leikkaussalipakkauksia. (Hokkanen 2017.)

Sisäisessä kuljetuksessa kuljetetaan aikataulutetusti ruokaa, välineitä sekä lääkkeitä ja muulla ajalla roskia. Sairaalaympäristö asettaa myös tähän tehtävään erityispiirteitä. (Mattila 2017.)

Liikkeenluovutuksen myötä tuotannon henkilökunta siirtyi vanhoina työntekijöinä HUBin palvelukseen, mikä helpotti siirtymää kokeneen henkilökunnan myötä.

Dynaamista hyllytystä ja LEANia

Lähtökohta yhteistyölle oli logistiikan toimintojen aktiivinen kehittäminen nykyaikaisilla menetelmillä. Näitä olivat uuden WMS-järjestelmän, eli varastohallintajärjestelmän käyttöönotto sekä siihen liittyvä integraatio ja layout-muutokset varastotiloihin. Käyttöön otetussa LEAN-periaatteen mukaisessa toiminnassa vältetään turhien asioiden tekemistä ja 5S-toimintatavassa ylläpidetään siisteyttä ja järjestystä sekä määritetään jokaiselle työkalulle oma paikkansa sekä standardoidaan työpisteitä. (Hurri 2022.)

Ensimmäisen sopimuskauden aikana panostettiin projektinhallintaan ja otettiin käyttöön tikettijärjestelmä. Hyllytys muutettiin dynaamiseksi, eli järjestelmä ohjaa vastaanotetun tuotteen koon mukaisesti sille sopivaan hyllypaikkaan. Työtehtäviä optimoitiin käyttämällä hyödyksi työntutkimusta, joka on havainnointiin perustuva tapa poistaa hukka työtehtävistä. (Hurri 2022.)

Suunnitelmiin tuli kuitenkin muutoksia jo toiminnan alussa koronapandemian myötä. Poikkeustila aiheutti runsaasti lisääntynyttä tarvetta hoitotarvikkeille, joka näkyi logistiikassa lisääntyneenä tila- ja henkilöstötarpeena, jota pakattiin erilaisin työaikajärjestelyin sekä rekrytoimalla lisää henkilökuntaa. (Kronlöf 2022.) Pandemia-aika kuormitti henkilöstöä huomattavasti normaalia enemmän. (Haravuori 2021.)

Koronapandemian vaikutukset

Isoimmat kehitystoimenpiteet toteutettiin pandemian vaihteita seuraten. Tilamuutokset tehtiin kesällä 2020 ja järjestelmän käyttöönotto suoritettiin syksyllä 2020.

Lean-metodia lähdettiin toteuttamaan heti toiminnan alusta lähtien järjestelmien päivityksellä ja työohjeiden saattamisella ajantasaiseksi. 5S:n osalta oltiin valmiina syksyllä 2021, jolloin järjestettiin ensimmäinen 5S-kierros. Dynaaminen hyllytys otettiin käyttöön asteittain vuoden 2022 aikana, ja kaikki alueet olivat sen piirissä kolmannen kvartaalin aikana.

Lähteet

Haravuori, H., Suvisaari, J., Pellikka, A., Junttila, K., Haapa, T., & Laukkala, T. 2021. Covid-19-pandemian alkuvaihe ja Husin henkilöstön psyykkinen kuormitus. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 58(3). Viitattu 14.12.2022. Saatavissa https://doi.org/10.23990/sa.103241

Hokkanen, S. 2017. Hoitologistiikka. Viitattu 14.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201801171409

Hurri, A. 2022. Työntutkimus hoitologistiikka. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu,  liiketalouden ja logistiikan koulutus. Viitattu 14.12.2022. Saatavissa https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121228185

Kronlöf, J. 2022. Tehokkaampi ajankäyttö palveluliiketoiminnan yksikön päällikön tehtävässä : päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu, liiketalouden ja logistiikan koulutus. Viitattu 14.12.2022.  Saatavissa rajoitetusti https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022121328292

Mattila, M. 2017. Sisäisen kuljetusjärjestelmän sähköisen sovelluksen implementointi: case: Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän sisäiset kuljetukset. Viitattu 14.12.2022. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/122940