HIILIKETJU- ja Vähähiiliset referenssit -hankkeiden yritykset ja tutkijat pääsivät Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n ja Carbonaiden isännöimälle yritysvierailulle Hollolaan syyskuussa 2024 keskustelemaan biogeenisen hiilidioksidin liiketoimintamahdollisuuksista. Vierailujen tavoitteena oli edistää alueellisen hiilidioksidiarvoketjun muodostumista Carbonaiden tuotantoprosessin yhteyteen. Carbonaiden teknologia perustuu betonin kovettamiseen hiilidioksidin avulla. Päästöt voivat jopa puolittua perinteiseen betoninvalmistukseen verrattuna samalla kun hiilidioksidi varastoidaan pitkäaikaisesti. Prosessi ei luonnollisesti vaadi elintarvikelaatuista hiilidioksidia, mikä mahdollistaisi teollisuuden hiilidioksidisivuvirtojen hyödyntämisen.
Carbonaiden teknologia on Hollolassa integroitu osaksi Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n tuotejärjestelmää, ja ensimmäiset tuotantoprosessit ovat valmiina. Käytännön haasteena on hiilidioksidiarvoketjun luominen lähialueelle. Tällä hetkellä hiilidioksidi tuodaan Keski-Euroopasta, vaikka alle 50 kilometrin säteellä Hollolasta löytyisi useita biogeenisen hiilidioksidin lähteitä, joissa hiilidioksidisivuvirrat käsitetään kasvihuonepäästöinä.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja sementin hinnan nousu kannustimina vähäpäästöisille ratkaisuille
Korkeat hiilidioksidipäästöt lisäävät painetta kehittää vähähiilisiä ja hiilineutraaleja ratkaisuja betonialalle ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tällä hetkellä rakennetun ympäristön päästöt kattavat noin 39 prosenttia kaikista kasvihuonepäästöistä (Euroopan komissio 2019). Alalle on tulossa myös taloudellisia kannustimia vähähiilisten ratkaisujen käyttöönottoon. EU:n päästökaupan muutosten seurauksena sementin hinta voi jopa kolminkertaistua vuoteen 2034 mennessä. Lisäksi hiilidioksidipäästöoikeuden hinta on jo nyt korkea verrattuna tuotetun sementin hintaan (Kujanpää et al. 2023). Sementtiteollisuus aiheuttaa yksinään jopa 7 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä (International Energy Agency 2018).
Hiilidioksidin talteenotto ja hyötykäyttö on potentiaalinen keino rakennusalan päästövähennyksille (Hepburn et al. 2019; Chai et al. 2022), sillä hiilidioksidia voidaan sitoa rakennusmateriaaleihin merkittäviä määriä ja se voi varastoitua materiaaleihin jopa vuosisadoiksi. Godin et al. (2021) arvioivat, että hiilidioksidin kysyntä rakennusmateriaalien tuotannossa voi ylittää tulevaisuudessa jopa 300 Mt vuodessa.
Arvoketju on kokoamista vaille valmis
On selvää, että arvoketjun muodostamiselle on halukkuutta. Keskustelussa eniten haasteita herätti laiteinvestointien kustannusten ja laatuvastuiden jakautuminen eri toimijoiden kesken. LAB-ammattikorkeakoulun hankkeissa Vähähiiliset referenssit (AKKE-rahoitteinen) ja HIILIKETJU (BF CO-Creation -rahoitteinen) pyritään löytämään vastauksia keskustelun pohjalta syntyneisiin kysymyksiin ja selvittämään erilaisia ratkaisumalleja arvoketjujen muodostamiseksi.
Linkki HIILIKETJU-hankkeen nettisivuille.
Linkki Vähähiiliset referenssit -hankkeen nettisivuille.
Kirjoittaja
Riikka Savijärvi on ympäristöpolitiikan maisteri ja ympäristöteknologian insinööri. Hän työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa projektisuunnittelijana.
Lähteet
Chai, S. Y. W., Ngu, L. H., How, B. S., Chin, M. Y., Abdouka, K., Adini, M. J. B. A. & Kassim, A. M. 2022. Review of CO2 capture in construction-related industry and their utilization. International Journal of Greenhouse Gas Control. Vol. 119, 103727. Viitattu 21.11.2024. Saatavissa https://doi.org/10.1016/j.ijggc.2022.103727
Euroopan komissio. 2019. The European green deal – communication from the commission to the European parliament, The European Council, The Council, The European Economic and Social Committee and The Committee of the Regions. COM(2019) 640 final. EUR-Lex. Viitattu 22.11.2024. Saatavissa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=CELEX%3A52019DC0640
Godin, J., Liu, W., Ren, S. & Xu, C. C. 2021. Advances in recovery and utilization of carbon dioxide: A brief review. Journal of Environmental Chemical Engineering. Vol. 9 (4), 105644. Viitattu 22.11.2024. Saatavissa http://dx.doi.org/10.1016/j.jece.2021.105644
Hepburn, C., Adlen, E., Beddington, J., Carter, E. A., Fuss, S., Mac Dowell, N., Minx. J. C., Smith, P. & Williams, C. K. 2019. The technological and economic prospects for CO2 utilization and removal. Nature. Vol. 575 (7781), 87–97. Viitattu 21.11.2024. Saatavissa http://dx.doi.org/10.1038/s41586-019-1681-6
International Energy Agency IEA. 2018. Technology Roadmap – Low-Carbon Transition in the Cement Industry. Viitattu 17.9.2024 Saatavissa https://iea.blob.core.windows.net/assets/cbaa3da1-fd61-4c2a-8719-31538f59b54f/TechnologyRoadmapLowCarbonTransitionintheCementIndustry.pdf
Kujanpää, L., Reznichenko, A., Saastamoinen, H., Mäkikouri, S., Soimakallio, S., Tynkkynen, O., Lehtonen, J., Wirtanen, T., Linjala, O., Similä, L., Keränen, J., Salo, E., Elfving, J. & Koponen, K. 2023. Carbon dioxide use and removal. Prospects and policies. Publications of the Government’s analysis, assessment and research activities 2023:19. Helsinki: Prime Minister’s Office. Viitattu 22.11.2024. Saatavissa https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164795/VNTEAS_2023_19.pdf
Linkit
Linkki 1. LAB-ammattikorkeakoulu a. Urbaanin hiilenkierron uudet arvoketjut. Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/urbaanin-hiilenkierron-uudet-arvoketjut
Linkki 2. LAB-ammattikorkeakoulu b. Vähähiiliset referenssit (Päijät-Häme). Viitattu 25.11.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/vahahiiliset-referenssit-paijat-hame
