Suomessa talousvedestä ei ole pulaa. Miksi haluaisimme säästää sitä? Lämpimän veden tuotanto kiinteistössä kuluttaa energiaa. Vakiopaineventtiili on eräs keino vedenkulutuksen vähentämiseksi. Lisäksi se nostaa käyttövesiputkiston elinikää.
Käyttöveden kulutus kiinteistöissä
Lämpimän käyttöveden oikea lämpötila on vesijohtoverkossa 50–55°C ja varaajassa 55–65°C. Suihku- tai keittiöhanassa taloudellinen virtaama on 12 l/min ja pesuallashanassa 6 l/min. Kannattaa suosia sellaisia hanoja, joissa on vedensäästötoiminto. (Energiatehokas koti 2022.)
LAB-ammattikorkeakoulu kehittää yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa Maaseudun palveluyritysten vähähiiliset energiaratkaisut (METE2) -hankkeessa (1.6.2022–30.6.2024) Päijät- ja Kanta-Hämeen maaseudulla sijaitsevien palvelu- ja soteyritysten energiatehokkuusosaamista (LAB 2022). Kaikkien METE- hankkeiden viestintä tapahtuu keskitetysti www-sivujen kautta. Hankkeeseen liittyneiden tapausyritysten tiloissa tehdään mm. valonvoimakkuuksien ja vedenvirtaamien mittauksia. Tarkoituksena on selvittää yritysten edustamien toimialojen energiatehokkuuden tilaa ja viestiä keinoista, joita toimialalla voisi käyttää energiatehokkuuden parantamiseksi. Linkki METE- hankkeiden www-sivulle.
Vedenvirtaamien mittausten perusteella eräässä omakotitaloon perustetussa päiväkodissa pesuallashanojen virtaama oli 9–10 l/min. Virtaama oli yli 50 prosenttia yli suositellun ja näin hukkasi vettä ja energiaa. Keittiöhanojen virtaama ylitti mittauslaitteen asteikon ollen yli kaksinkertainen suosituksiin nähden. Mittaus suoritettiin kuvassa 1 esitetyllä vedenvirtauksen mittarilla, jonka asteikko on 1–25 l/min. Toinen tapa vedenvirtaaman mittaamiseen on käyttää astiaa, jonka tilavuus tiedetään. Mittaus tapahtuu siten, että täytetään astia hanan ollessa auki ja otetaan sekuntikellolla astian täyttymiseen kulunut aika. Laskemalla näistä saadaan hanojen virtaus.
Vakiopaineventtiilin avulla voidaan säästää vettä ja energiaa, sekä lisätä käyttövesiputkiston elinikää
Lämpimän käyttöveden lämmittämiseen kulunut energia ei riipu ulkolämpötilasta. Jos lämpimän veden kulutusta ei ole mitattu, muissa kuin asuinrakennuksissa sen voi olettaa olevan 30 % kokonaisvedenkulutuksesta. Lämpimän veden lämmittämiseen kuluu noin 58 kWh/m3. (Motiva 2022.)
Kuvassa 2 esitetyn vakiopaineventtiilin avulla kiinteistön käyttövesiverkoston painetta voidaan laskea. Paineen vähentäminen laskee kaikkien verkostoon liitettyjen hanojen vedenvirtaamia säästäen vettä ja energiaa. Vakiopaineventtiili voikin olla kustannustehokas tapa saada vedenvirtaamat kohdilleen. Lisäksi vedenpaineen oikealla tasolla pitäminen vähentää putkistoääniä ja korroosiota sekä vähentää hanojen sulkemisesta aiheutuvia paineiskuja, jotka voivat vaurioittaa putkistoja (Sand 2018).
Kirjoittaja
Mika Keski-Luopa toimii LABissa TKI-asiantuntijana SÄHÄKKÄ- ja Siirtymä-hankkeissa ja projektipäällikkönä METE2-hankkeessa. Lisäksi kirjoittaja toimii LABin ja Heinolan kaupungin välisen BioHub-yhteistyön koordinaattorina.
Lähteet
Energiatehokas koti. 2021. Käyttövesi. Viitattu 23.11.2022. Saatavissa https://www.energiatehokaskoti.fi/suunnittelu/talotekniikan_suunnittelu/kayttovesi
LAB. 2022. Maaseudun palveluyritysten vähähiiliset energiaratkaisut. Projekti. Viitattu 23.11.2022. Saatavissa https://www.lab.fi/fi/projekti/maaseudun-palveluyritysten-vahahiiliset-energiaratkaisut
Motiva. 2022. Laskukaavat: Lämmin käyttövesi. Viitattu 23.11.2022. Saatavissa https://www.motiva.fi/julkinen_sektori/kiinteiston_energiankaytto/kulutuksen_normitus/laskukaavat_lammin_kayttovesi
Sand, M. 2018. Vettä ei tarvitse kuluttaa vain siksi, että sitä on paljon. Sitra. Viitattu 23.11.2022. Saatavissa https://www.sitra.fi/blogit/vetta-ei-tarvitse-kuluttaa-vain-siksi-etta-sita-paljon/
Linkit
Linkki 1. METE. 2022. Maaseudun vähähiiliset energiaratkaisut. Projekti. Viitattu 28.11.2022. Saatavissa https://www.maaseudunmete.fi/
