Mediateksteissä on tuotu viime vuosina toistuvasti esiin kansalaisten huoli neuvolapalveluiden hoidon jatkuvuudesta. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kahden vuoden välein teettämässä neuvolakyselyssä on havaittu asiakkaiden tyytymättömyyttä hoidon jatkuvuuteen. Negatiivista palautetta on annettu muun muassa henkilökunnan vaihtuvuudesta, vastaanottoaikojen siirtymisestä, haasteista saada yhteyttä neuvolaan sekä tiedonkulun puutteista neuvolapalveluissa. (THL 2021.)
Hoidon jatkuvuus on asiakaslähtöisen terveydenhuollon perusperiaate. Hoidon jatkuvuuden tiedetään muun muassa edistävän luottamusta, tarjoavan kokonaisvaltaista hoitoa ja helpottavan ongelmatilanteiden hallintaa sekä koordinointia. Tämän ohella hoidon jatkuvuudella on keskeinen rooli asiakkaiden tyytyväisyyden, sitoutumisen ja yleisten terveysvaikutusten parantamisessa. (Raivio 2016, 72, 73–75.)
Mediakirjoitusten hätähuuto neuvolan hoidon jatkumattomuudelle
Alakunnas ja Suilamo (2023) tutkivat opinnäytetyössään mediakirjoitusten kautta neuvola-asiakkaiden kokemuksia hoidon jatkuvuudesta. Tarkastelussa oli kaikkiaan 36 Helsingin Sanomien, YLE:n ja Iltasanomien verkkosivujen julkaisua.
Mediakirjoituksissa nousi huoli suomalaisesta neuvolapalvelujärjestelmästä ja sen merkityksestä hyvinvoinnin turvaamisessa. Mediatekstit nähtiin hätähuutona hoidon jatkumattomuudelle, johon toivottiin ratkaisua ja toimenpiteitä palvelujen tuottajilta. Noin viidesosa asiakkaiden negatiivisista palvelukokemuksista liittyi ongelmiin hoitosuhteen jatkuvuudessa.
Mediakirjoituksissa hoitosuhteen jatkuvuuden negatiiviset kokemukset johtuivat terveydenhoitajien vaihtumisista ja käynneistä useilla eri hoitajilla. Hoitosuhteen jatkuvuuden puuttuminen aiheutti epäselvyyttä, kenelle hoitovastuu kuuluu. Tämä nostatti puolestaan pelkoa siitä, että asioita jää huomaamatta ja hoitamatta. Lisäksi asiakkaat kokivat epävarmuutta tahosta, johon ottaa yhteyttä huolen herätessä. Hoitajien vaihtuvuus ja uusien hoitajien tapaaminen vaati asiakkailta samojen asioiden toistamista kerta toisensa jälkeen. Asiakkaat ilmaisivat tyytymättömyytensä ja huolensa tähän tapaan (Alakunnas & Suilamo 2023, 30–31):
” Raskauden aikana kävimme 6–7 eri hoitajalla ja vauvan kanssa alkuun neljällä.”
” Itkin kotimatkalla neuvolasta, jossa tapasimme jälleen uuden terveydenhoitajan, ja jolle murheet jäivät siksi kertomatta.”
” … oli todella uupunut, muttei kokenut saavansa tilanteeseen apua. Ei jaksa moneen kertaan samaa ongelmaa avata, jos ei kukaan ota siitä koppia.”
Hoitosuhteen jatkuvuuden negatiiviset kokemukset ilmenivät aineistossa ahdistuksena, pelon tunteina, epätietoisuutena, huolena ja turhautumisena. Kokemus hyvästä ja luotettavasta hoidosta jäi puuttumaan monelta neuvola-asiakkaalta.
Parempaa hoitoa tulevaisuudessa neuvolan asiakkaille
Tietoisuutta hoidon jatkuvuuden merkityksestä tulisi lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja päättäjien keskuudessa (Raivio 2016, 75), ja neuvolapalveluita olisi olennaista kehittää asiakkaiden todellisten tarpeiden mukaisesti (Riihonen ym. 2021, 2570). Hoidon jatkuvuuden priorisointi toiminnassa olisi tärkeää, jotta asiakkaat voisivat luottaa suomalaiseen neuvolapalvelujärjestelmään ja asiakkaiden kokemukset hoidosta kääntyisivät nykyistä enemmän positiiviseen suuntaan.
Kirjoittajat
Ilona Suilamo on valmistuva opiskelija LAB-ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan palvelumuotoilu (YAMK) -koulutuksesta. Hän työskentelee projektisuunnittelijana Helsingin kaupungin palveluksessa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen maahanmuuttajatyön kärjessä.
Tarja Korpela on LAB-ammattikorkeakoulun lehtori Hyvinvointi-yksikössä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelumuotoilu (YAMK) -koulutuksen koordinaattori.
Lähteet
Alakunnas, K. & Suilamo, I. 2023. Mediatekstit tiedonlähteenä hoidon jatkuvuuden kokemuksesta neuvolapalveluissa. Opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.6.2023. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/802311
Eliason, K. 2018. Man and woman holding hand of toddler walking on grass field. Unsplash. Viitattu 8.6.2023. Saatavissa https://unsplash.com/photos/uaQpinemVoo
Raivio, R. 2016. Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa. Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto. Viitattu 5.6.23. Saatavissa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/99564/978-952-03-0178-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Riihonen, R., Hakulinen, T. & Luomala S. 2021. ”Terveiden lasten tarkastamista” – mitä hyötyä neuvolapalveluista on? Duodecim. Vol. 137 (23), 2567–2572. Viitattu 5.6.23. Saatavissa https://www-duodecimlehti-fi.ezproxy.saimia.fi/xmedia/duo/duo16562.pdf
THL. 2021. Neuvolakysely. Avoin palaute. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 5.6.23. Saatavissa https://thl.fi/documents/9716163/9879558/Neuvolat_avoimet_vastaukset_2021.pdf/1684e5f8-c7a9-e279-5267-40c2f76cdd1f?t=1672840300708
