Urakehitysmahdollisuudet sote-alan vetovoimatekijänä

American Nursing Associationin (2023) mukaan miehillä on historian valossa ollut merkittävä rooli sairaiden ja heikompien hoitamisessa. Miehet ovat toimineet hoivaajan ja huolenpitäjän roolissa uskonnollisissa yhteisöissä ja armeijan palveluksessa. Miehet kuitenkin edustavat tänä päivänä maailmanlaajuisesti vähemmistöä hoitoalalla (Gedzyk-Nieman & Svoboda 2018).

Hoitoala on vahvasti segregoitunut ja edustaa yhtä niistä harvoista ammattialoista, joissa miehet eivät ole tasa-arvoisessa asemassa naisten kanssa. Sote-alan pito- ja vetovoima onkin herättänyt kiinnostusta ja sen myötä tarpeen luoda toimintamalleja ja käytäntöjä kansallisesti ja kansainvälisesti, jotta miesten määrä lisääntyisi hoitoalalla (LAB 2024).

Hoitaminen ja muista huolehtiminen on perinteisesti ajateltu kuuluvan naisille, ja tästä syystä myös hoitoala ammattina nähdään edelleen enemmän naisille kuin miehille soveltuvana (Aranda ym. 2015). Eganin (2022) mukaan Amerikassa hoitoalalla työskentelevien miesten määrä on lisääntynyt viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajan. Merkittävimpiä tähän vaikuttaneita tekijöitä ovat lisääntynyt koulutuksen saavutettavuus, hyvät työedut ja monipuoliset työllistymismahdollisuudet.

Miesten työtyytyväisyys liittyy urakehitysmahdollisuuksiin

Munnich & Wozniak (2020) toteavat, että miesten määrän kasvu hoitotyössä on taloudellisesti ja sosiaalisesti merkityksellinen. Työttömyystilastojen ollessa korkealla nuorten aikuisten ryhmään kuuluvat miehet hakevat vähemmän hoitoalan opintoihin, kun yli 35-vuotiaat miehet hakeutuvat opintoihin aktiivisemmin. Monilla hoitoalalle hakeutuneilla miehillä onkin aiempaa alaan liittyvää osaamista ja kokemusta esimerkiksi armeijasta tai laboratoriotekniikasta, ja sotekoulutuksen yhdistäminen siihen on helppoa.

Kuva 1. Urakehitysmahdollisuudet ovat olennainen osa hoitoalan miesten työtyytyväisyyttä. (geralt 2016)

Pitovoimatekijät liittyvät työtyytyväisyyteen

Wun ym. (2015) mukaan miessairaanhoitajien työtyytyväisyys on sidoksissa hyväksytyksi tulemisen kokemukseen työpaikalla, urakehitysmahdollisuuksiin ja vuorovaikutukseen naissairaanhoitajien kanssa. Twomey & Medus (2016) toteavat, että 239 kanadalaisesta miessairaanhoitajasta 80 prosenttia piti urakehitysmahdollisuutta kaikesta tärkeimpänä työtyytyväisyyttä lisäävänä tekijänä (Twomey & Medus 2016). Miesten kokemukset työtyytymättömyydestä ja halusta työllistyä muille aloille liittyivät myös urakehitysmahdollisuuksien kapeuteen tai puutteeseen (Sayman 2015). Miehet työllistyvät eniten anestesiahoitotyöhön, kirurgiseen hoitotyöhön tai päivystys- ja akuuttihoitotyöhön (Munnich & Wozniak 2020).

Vuonna 2021 Suomessa sairaanhoitajan ammatissa työskentelevistä reilut 91 prosenttia oli naisia ja 9 prosenttia miehiä.  Luvut sisältävät amk-ensihoitajat, kätilöt ja terveydenhoitajat (Sairaanhoitajat 2024). LAB-ammattikorkeakoulussa meneillään olevan Share The Care- hankkeen (LAB 2024) tavoitteena on miesten määrän lisääminen sote-alan koulutusohjelmissa ja työelämässä.

Kirjoittaja  

Irina Tiainen työskentelee hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä.

Lähteet 

American Nursing Association. 2023. Why Men should consider career as in Nursing? Viitattu 10.1.2024. Saatavissa https://www.nursingworld.org/practice-policy/workforce/male-nursing-careers/

Aranda, M., Del Rosario, M., Castillo-Mayen, R. & Montes-Berges, B. 2015. Has the Traditional Social Perception on Nurses Changed. Attribution of Stereotypes and Gender Roles. Acción Psicológica 12 (1), 103–112. Saatavissa https://www.redalyc.org/pdf/3440/344041426010.pdf

Egan, B. 2022. The Male Nurse: Benefits and Percentages of Men in Nursing. Viitattu 20.01.2024. Saatavissa: https://www.snhu.edu/about-us/newsroom/health/male-nurse

Gedzyk-Nieman, S-A. & Svoboda, G. 2018. Exploring attitudes of acceptance of males in nursing among registered nurses. John Wiley & Sons. Viitattu 15.1.2024. Saatavissa https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/jonm.12723

geralt. 2016. Altmann, G. Menestys, tervetuloa. Pixabay. Viitattu 15.1.2024. Saatavissa https://pixabay.com/fi/illustrations/menestys-tervetuloa-kutsu-1148046/

LAB. 2024. Share The Care 2021.2024: Attracting Men to nursing education to counteract a gender – segregated labour market (2021–2024). Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 02.01.2024. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/share-care-attracting-men-nursing-education-counteract-gender-segregated-labour-market 

Munnich, E. & Wozniak, A. 2020. What Explains the Rising of US Men in Registered- Nursing? Sage journals. 73 (1), 91–123. Viitattu 14.1.2024. Saatavissa https://journals.sagepub.com/doi/epub/10.1177/0019793919838775

Sairaanhoitajat. 2024. Tilastotietoa sairaanhoitajista. Viitattu 15.1.2024. Saatavissa https://sairaanhoitajat.fi/ammatti-ja-osaaminen/tilastoja-sairaanhoitajista-2/

Sayman, D-M. 2015. Fighting the Trauma demons: What men in nursing want you to know. Nursing Forum. 50 (1), 9-19.

Twomey, J. C. & Medus, R. 2016. Men Nurses in Atlantic Canada: Career Choice, Barriers, and Satisfaction. The Journal of Men´s Studies. 24 (1). Viitattu 13.1.2024. Saatavissa: https://doi.org/10.1177/1060826515624414

Wu, T. W., Oliffe, J. L., Bungay, V., & Johnson, J. L. 2015. Male ICU nurses´ experiences of taking care of dying patients and their families. American Journal of Men´s Health. 9 (1). https://doi.org/10.1177/155798831452823