Ikääntyneiden palveluissa nousee esiin eettinen kuormitus ja muut työn psykososiaaliset kuormitustekijät useammin kuin muualla sosiaali- ja terveysalalla. Eettisesti haastavia tilanteita ilmenee, kun työntekijä ei tiedä varmasti, miten hänen pitäisi toimia tai jos hän joutuu toimimaan arvojensa tai työpaikan sääntöjen vastaisesti (Huhtala 2021, 5; Työterveyslaitos). Eettistä kuormitusta syntyy, jos näitä tilanteita on usein eikä tilanteita käsitellä (Työterveyslaitos 2024). Eettistä kuormitusta aiheuttavat organisatoriset tekijät, kuten ammatilliset rooliristiriidat sekä puutteelliset työvoima- ja aikaresurssit. (Selander ym. 2023, 256.)
Vanhuspalveluiden työn kuormitustekijöitä tulisi vähentää, sillä liiallinen työmäärä ja eettinen kuormitus stressaavat työntekijöitä. Työnantajalla on velvollisuus tukea työntekijöidensä työhyvinvointia huomioimalla työntekijöidensä eettiset tarpeet (Laitinen ym. 2023, 1828; Paavolainen 2023, 254).
Eettisen työkulttuurin kehittäminen vanhuspalveluissa
Virtasen (2024) konstruktiivisessa kehittämistyössä luotiin Jyränkölän hoivapalveluihin toimintamalli työyhteisön eettisen kuormituksen vähentämiseksi. Henkilöstöä osallistettiin kehittämiseen eri menetelmillä. Lootuskukka-menetelmällä (kuva 1) etsittiin hoitajien eettistä kuormitusta aiheuttavia teemoja. Ne kuvataan kukkien mykiöissä. Terälehdet ilmaisevat teemaan liittyviä haasteita. (Virtanen 2024, 32–33.)
![[Alt-teksti: toisiinsa liittyviä kukanmuotoisia kuvioita, kukkien keskuksissa tekstejä kuten vaativat asiakkaat, eri hoivakulttuurit, kirjalliset työt ja digilaitteiden toiminta, terälehdissä on kyseisiin asioihin liittyviä haasteita.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/09/765_2024_Hoitajien-kokemaa-tyon-eettista-kuormitusta-voidaan-vahentaa-osallistavalla-kehittamisella_1-1024x530.jpg)
Huolikävelyssä hoivapalveluiden hoitajat kävelivät pareittain ulkona 10 minuutin ajan. Tehtävänä oli kertoa parille eettistä kuormittavuutta aiheuttavia asioita. Kävelyn jälkeen osallistujat kirjoittivat kuulemansa paperille. (Virtanen 2024, 30.)
Kolmantena menetelmänä käytettiin SWOT-analyysiä, jossa hoitajat toivat esille eettistä kuormitusta aiheuttavia sekä vähentäviä tekijöitä (Kuva 2). SWOT-kuvio toimi hyvänä ilmiön analyysityökaluna jatkotyöskentelyssä. (Virtanen 2024, 30.)
![[Alt-teksti: taulukossa osatekijät ovat työn voimavaratekijät, työn kuormitustekijät, työn vaaratekijät ja toimenpiteet työyhteisössä.]](https://blogit.lab.fi/labfocus/wp-content/uploads/sites/8/2024/09/765_2024_Hoitajien-kokemaa-tyon-eettista-kuormitusta-voidaan-vahentaa-osallistavalla-kehittamisella_2-1024x542.jpg)
Kehittäminen jatkui esihenkilöille suunnatulla toisella työpajalla, jossa etsittiin ratkaisuja työntekijöiden kokemiin kuormitustekijöihin. Kolmannessa työpajassa esihenkilöt ja hoitajat yhdessä loivat konkreettisia toimenpiteitä Jyränkölän hoivapalveluihin. Esimerkiksi pyykkipäivän vaihtamisella helpotetaan työn kuormitusta, sijaisten saamista parannetaan järjestelmäkoulutuksella, hoidon kirjaamista selkeytetään perehdytyksellä sekä koulutuksella ja digilaiteiden toimimattomuutta korjataan ohjeiden sekä digituen avulla. Toimenpiteille sovittiin vastuuhenkilöt ja aikataulut. (Virtanen 2024, 36, 38–39.)
Kehittämistyön (Virtanen 2024, 40–43) tulosten mukaan vanhustyön eettistä kuormitusta voidaan helpottaa työn suunnittelulla, työyhteisön vuorovaikutuksen avulla, hyvällä perehdytyksellä työhön sekä koulutuksilla. Työn yhteiskehittämisellä ja toimintatapojen pienillä muutoksilla saadaan vähennettyä hoitajien kuormitusta. Työyhteisön dialogiset keskustelut lisäävät työn läpinäkyvyyttä, hiljaisen tiedon välittymistä ja yhdessä oppimista, ja siten myös kuormituksen kokemukset vähenevät.
Kirjoittajat
Päivi Virtanen työskentelee sairaanhoitajana ikääntyneiden asumispalveluissa yksityisellä palveluntuottajalla. Virtanen valmistui elokuussa 2024 LAB-ammattikorkeakoulusta sosiaali- ja terveysalan palvelumuotoilun (YAMK) opinnoista.
Tarja Korpela on lehtori LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikössä sekä hyvinvointipalveluiden palvelumuotoilu (YAMK) -koulutuksen koordinaattori.
Lähteet
Huhtala, M. 2021. Eettinen kuormitus työssä. Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä ja palveluryhmä. Viitattu 15.8.2024. Saatavissa https://ttk.fi/wpcontent/uploads/2022/03/Eettinen-kuormitus-tyossa.pdf
Laitinen, J., Nikunlaakso, R. & Koivisto, T. 2023. Mielenterveyden edistäminen sote-työpaikoilla. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. Vol 139, 1823–1830. Viitattu 15.8.2024. Saatavissa https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo17972.pdf
Paavolainen, M., Weiste, E., Korkiakangas, E., Koivisto, T. & Laitinen, J. 2023. Moraalinen toimijuus vanhustyössä. Työelämän tutkimus. Vol 21 (3), 338–361. Viitattu 15.8.2024. Saatavissa https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/127055
Selander, K., Nikunlaakso, R. & Laitinen, J. 2023. Työn kuormitus ja voimavaratekijät: Miten ylläpidetään vanhuspalveluissa työskentelevien työkykyä? Työelämän tutkimus. Vol 21 (2), 239–266. Viitattu 15.8.2024. Saatavissa https://libkey.io/libraries/2417/articles/575799813/full-text-file
Työterveyslaitos. 2024. Mitä on eettinen kuormitus? Viitattu 16.8.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/eettinen-kuormitus-ja-sen-hallinta/mita-on-eettinen-kuormitus
Virtanen, P. 2024. Eettisen kuormituksen dialoginen keskustelu esihenkilöiden tueksi Jyränkölän hoivapalveluissa. Opinnäytetyö YAMK. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 9.9.2024. Saatavissa https://www.theseus.fi/handle/10024/865887
