Opiskelijan työharjoittelu ja tavoitteiden laadinta

Valtakunnallisesti terveysalan opiskelijat määrittelevät harjoitteluihinsa tavoitteet, jotka seuraavat ammatillisen osaamisen alueita. (Eriksson ym. 2015) LAB-ammattikorkeakoulun toimintaa ohjaavat EU:n ammattipätevyysdirektiivivaatimukset, joiden pohjalta on muodostettu osaamisen vähimmäisvaatimukset. (Valtioneuvoston asetus 15.5.2003/352; Hallituksen esitys 2020.)

Työelämän vaatimukset edellyttävät riittävää harjoittelua opintojen aikana, ja sairaanhoitajaopiskelija suorittaa 75 opintopistettä opintojensa aikana työelämäharjoitteluissa. Harjoitteluissa opiskelija kehittyy yhdistämällä teoreettista tietoa käytännön toimintaan. Ammattitaidon kehittyminen vaatii ehtoja, jotka opiskelija asettaa itselleen. Ehtojen ja tavoitteiden asettamisella opiskelija pohtii omaa toimintaansa kriittisellä ja tietoisella ajattelumallilla. (Tynjälä 2005)

Tavoitteiden laadinta eri menetelmien avulla

Harjoittelulle tulee asettaa selkeät tavoitteet ja ne tulee asettaa opiskelijalähtöisesti. Tavoitteiden laadintaa pidetään yleensä hankalana, mutta harjoittelun ensimmäisten perehdytysviikkojen jälkeen tämä tavallisesti jo sujuu. Opiskelija vastaa omista tavoitteistaan yhteistyössä ohjaavan opettajan ja harjoittelun ohjaajan kanssa.

GAS-menetelmää (Goal Attainment Scaling) hyödyntämällä yhdessä ohjaajan kanssa saadaan yksilölliset tavoitteet, jotka mukautuvat juuri harjoitteluyksikköön. (Peltonen ym.  2019, 6.) Yksilöllisten tavoitteiden tulee olla saavutettavissa, realistiset sekä mahdollista saavuttaa harjoittelun aikana. Smart-menetelmän avulla konkreettiset tavoitteet ovat mitattavissa ja näin myös helppo arvioida (TechRepublic 2005).

Kuva 1. Tavoitteiden määrittely on olennaisen tärkeää harjoitteluprosessissa. (Banks 2022)

Opiskelijoiden tarkoitus on oppia uutta harjoittelun aikana, soveltaa jo oppimaansa, kehittyä uusien tilanteisiin sopeutumisessa sekä tarkastella oppimiskokemustaan itsearvioinnin avulla. Ohjaava opettaja tuo harjoitteluun pedagogista näkemystä ja sitä kautta käsitystä oppimisesta. Tavoitteiden tulee olla linjassa ammattipätevyysdirektiivien sekä kaikkien toimijoiden kanssa.

LAB-ammattikorkeakoulussa on myös valmisteilla erityinen opas, jonka tarkoitus on auttaa hoitotyön opiskelijaa määrittelemään harjoittelunsa tavoitteet. 

Harjoitteluorganisaatio osana ammattiin kasvamista

Harjoitteluorganisaation tavoitteena on perehdyttää opiskelija käytännön kannalta keskeisiin työtehtäviin sekä auttaa opiskelijaa ammatillisessa kasvamisessa. Opiskelijan rooli harjoitteluissa on osoittaa tavoitteiden mukaiset taidot, jotka arvioidaan harjoitteluorganisaation yhteyshenkilön kuin ohjaavan opettajan kanssa yhteisesti. Ohjaava opettaja tukee ja ohjaa opiskelijan ammatillista kasvua ohjaamalla opiskelijaa harjoittelutavoitteisiin, oppimisen reflektointiin sekä arviointikriteereihin ja -käytäntöihin liittyen.

Vuonna 2020 valmistuneissa laatusuosituksissa kuvataan terveysalan eri toimijoiden rooleja koko harjoitteluprosessin vaiheissa (Jokelainen ym. 2020). Kolmikantamallin jokaisella toimijalla – harjoitteluorganisaatiolla, opiskelijalla ja harjoittelun ohjaajalla – on kullakin oma erityinen roolinsa. 

Kirjoittaja

Fanny Kilpinen toimii hoitotyön lehtorina LAB-ammattikorkeakoulussa ja ohjaa sairaanhoidon opiskelijoiden työharjoitteluja.

Lähteet

Banks, C. 2022. Goals. Unsplash. Viitattu 27.1.2023. Saatavissa https://unsplash.com/photos/UsBA2nA7iZU

Eriksson, E., Korhonen, T., Merasto, M. & Moisio, E-L. 2015. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen – Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus -hanke. Ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto, Suomen sairaanhoitajaliitto ry ja kirjoittajat. Porvoo: Bookwell Oy.

Hallituksen esitys HE 56/2020 vp. 2020. Eduskunta. Viitattu 27.1.2023. Saatavissa https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_56+2020.aspx

Jokelainen, M., Jumisko, E., Kullas-Nyman, L., Kylmälä, A., Lehtola, K., Ritsilä, J & Suua, P. 2020. Terveysalan harjoittelujen laatusuositukset ammattikorkeakouluille. Viitattu 27.1.2023. Saatavissa https://amkterveysala.files.wordpress.com/2020/04/laatusuositukset-2020-julkaisu.pdf

Peltonen, K., Niittymäki, K., Aro-Pulliainen, P., Saarinen, M. & Poutiainen, E. 2019. SPIRAL-pelistä vauhtia kuntoutuksen tavoitteenasetteluun. Kansaneläkelaitos. Kuntoutusta kehittämässä. Viitattu 27.1.2023. Saatavissa https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/300011/Kuntoutustakehittamassa6.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

TechRepublic. 2005. Use S.M.A.R.T. goals to launch management by objectives plan. Viitattu 27.1.2023. Saatavissa https://www.techrepublic.com/article/use-smart-goals-to-launch-management-by-objectives-plan/

Tynjälä, P. (2005) Konstruktivistinen oppimiskäsitys ja asiantuntijuuden edellytysten rakentaminen koulutuksessa. Teoksessa: A. Etäpelto & P. Tynjälä (toim.) Oppiminen ja asiantuntijuus. 160–180. Helsinki: WSOY.

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 15.5.2003/352. Finlex. Viitattu 27.1.2023. Saatavissa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/kumotut/2003/20030352