Päijät-Hämeen keskussairaalan päivystysosastolla otettiin käyttöön älylääkekaapit marraskuussa 2019. Käyttöönottoon liittyen haluttiin selvittää hoitohenkilökunnan mielipiteitä ja kokemuksia älylääkekaapin käyttöönotosta ja sen yhteydestä potilasturvallisuuteen. Selvitys tehtiin LAB-ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijoiden opinnäytetyönä, jonka tulokset esiteltiin lokakuussa 2020 keskussairaalassa (Kuva 1). (Julkunen ym. 2020.) Älylääkekaapit ovat toimintayksiköiden potilas- tai lääkehuoneisiin sijoitettuja turvallisia lääkkeiden säilytysjärjestelmiä, joiden käyttöä ohjaavat tyypillisesti käyttäjähallinta sekä lääkkeiden viivakooditunnistus. Älylääkekaappien tarkoituksena on parantaa potilasturvallisuutta, tehostaa lääkevarastojen hallintaa ja taata lääkkeiden oikeanlainen ja turvallinen säilyttäminen sekä mahdollisimman nopea saatavuus lähellä potilasta. (Metsämuuronen 2019; Taam-Ukkonen & Saano 2018.)
Positiivisia kokemuksia älylääkekaapin käytöstä
Selvityksen ajankohtana älylääkekaapit olivat ehtineet olla käytössä seitsemän kuukauden ajan. Hoitohenkilökunnan mielipiteitä ja kokemuksia kartoitettiin kyselylomakkeen avulla. Aineisto kerättiin heinäkuun lopun ja elokuun 2020 aikana, vastaajien määrä oli 19. Älylääkekaapin käyttöönotto koettiin pääsääntöisesti positiivisena muutoksena ja potilasturvallisuutta edistävänä. Älylääkekaapin myötä lääkkeiden oikeaoppinen ja turvallinen säilyttäminen oli helpompaa sekä oikean lääkkeen antaminen varmempaa. Valtaosa vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että älylääkekaappi ei vapauttanut aikaa muulle potilastyölle. Suurin osa älylääkekaapin käytössä ilmenneistä ongelmista liittyi laitteen teknisiin ominaisuuksiin, kuten ongelmat tunnistautumisessa ja kaappien lukkiutumisessa. (Julkunen ym. 2020.) Vastaavanlaisia tuloksia on kuvailtu aiemmin myös Metsämuurosen (2019) väitöskirjassa ”Lääkehuollon automaatio yliopistollisessa sairaalassa”.
Kehitysideat
Hoitohenkilökunnalta tuli eniten palautetta ja vastauksia älylääkekaapin mekaanisista ominaisuuksista, joihin hoitotyön toiminnoilla ei voi vaikuttaa vaan ne kuuluvat laitevalmistajalle. Esimerkiksi älylääkekaapille tunnistautumisessa oli vaikeuksia. Hankalaksi koettiin se, että vain yksi ihminen kerrallaan voi käyttää kyseistä laitetta. Selvityksessä nousi esiin myös se, ettei osastoilla ollut erikseen nimettyä lääkevastaavaa joka vuorossa, joka voisi rauhassa keskittyä lääkehoidon toteuttamiseen ja älylääkekaapin käyttöön. Älylääkekaapeista ja niiden käytöstä Suomessa on vielä hyvin vähän luotettavaa ja kirjallista tietoa, joten niiden käyttöön liittyvää tutkimusta kaivattaisiin lisää eri toimintaympäristöistä. (Julkunen ym. 2020.)
Kirjoittajat
Oona Julkunen, Elisa Ranta ja Heidi Salonen valmistuvat LAB-ammattikorkeakoulusta sairaanhoitajiksi (AMK). Opinnäytetyönä he tuottivat selvityksen Päijät-Hämeen keskussairaalalle hoitohenkilökunnan mielipiteistä ja kokemuksista älylääkekaapin käytöstä päivystysosastolla.
Hannele Tiittanen on LAB-ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikön yliopettaja, joka on toiminut opinnäytetyön ohjaajana.
Lähteet
Julkunen, O., Ranta, E. & Salonen, H. 2020. Hoitohenkilökunnan kokemuksia älylääkekaapin käytöstä päivystysosastolla. AMK- opinnäytetyö. LAB-ammattikorkeakoulu. Lahti. [Viitattu 26.10.2020]. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102321580
Metsämuuronen, R. 2019. Lääkehuollon automaatio yliopistollisessa sairaalassa.
Tutkimus henkilökunnan ja potilasturvallisuuden näkökulmasta. Itä-Suomen yliopisto.
Jyväskylä: Grano Oy [Viitattu 14.10.2020]. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-3175-7
Taam-Ukkonen, M. & Saano, S. 2018. Turvallisen lääkehoidon perusteet. 11. Painos. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
